”Kivimies ja Tenojoen murikat”- näytelmän viimeinen osa. Toivottavasti.

Olen pyörinyt flunssassa. Ilmeisesti kehoni ei kestä stressi-hormooneja vaan altistuu herkemmin stressin pitkittyessä vastaan ottamaan jaettavissa olevat viirukset.
Minulla piti olla viikonloppu töitä, mutta se kurahti sängyn pohjalla pötköttelyyn ja nenän niistelyyn.
Kaikessa surkeudessa itkeskelin jälleen, että mikä minussa on, että kohtaan narsistisia piirteitä sisältäviä tyyppejä. Miksi saan kohdata kiinnostusta ja sitten laitetaan odottamaan turhaan ja aletaan käyttäytymäänkin täysin päin vastaisesti. Dissataan ja ehkä jopa v…llaan ilman järjellistä syytä. Muttei koskaan kerrota suoraan vaikka, että tulin toisiin ajatuksiin ja olemme niin erilaisia, että mieleni muuttui. Ei. Se olisi aikuismaista käytöstä. Ja narsistin aivot eivät toimi niin.

Tutkin myös asiaa. Niin kuin edellisessä postauksessa kirjoitin niin olen kuluttanut AI.ta keskustellen ja ottaen selvää antamalla esimerkkejä kohtaamastani käytöksestä. Ottamalla selvää miten mekaniikka toimii jne.

Kävin lauantaina jälleen keskustelua suuttumuksestani. Aiheesta on ollut vaikeaa päästää irti, koska en kohdannut tätä henkilöä. Hän painui radiohiljaisuuteensa. Näin on tapahtunut aina saman kokeneena. Asiat jäävät silloin muhimaan ja tuottavat minulle kurjaa oloa.
Menin kymmenen jälkeen nukkumaan ja ajatukset pyörivät päässäni edelleen sinnikkäästi päässäni. Haluaisin jotain faktatietoa määritelmäni tueksi. Mietinhän edelleen, että teinkö sittenkin hätiköidyn ratkaisun.
Puoli yhteen pyöriessäni punkassa hyppäsin ylös. Katsoin peiliin. Tukka hikoilusta nihkeä ja väsähtänyt ilmestys katsoi minua takaisin. Mikä olo? Minulla ei ole kuumetta, mutta miten saan tämän ajatuskierteen päättymään. Mitä jos menisin ”yhdelle”? Jaksaisinko?

Keksin syyn lähteä. Olinhan ollut neljä päivää neljän seinän sisällä ajatusteni kanssa. Jos näkisin erään naisen niin kysyisin häneltä suoran kysymyksen.
Jostain kummasta olin rakentanut itselleni ajatuksen, että herra… kutsutaan häntä nyt kivimieheksi, ei olisi siellä. Olihan hän heittänyt sieniretkiehdotuksen kyseiselle viikonlopulle. Olin maalannut mielikuvan, että olisi kaverinsa mökillä tai vuokrannut sellaisen. Ei ainakaan maisemissa. En tiedä mistä ajatus lähti.

Laitoin pikaisen meikin sohaisten hieman luomiväriä ja ripsaria. Tukka kiinni pannalla. Jotkut vaatteet, mitkä käteen osuivat, enkä kuitenkaan näyttäisi lihavalta. Tämä lihavuus-ajatus oli kasvanut päässäni siitä, että kivimies oli katsonut minua päästä varpaisiin ja sanonut huulien kehumisen jälkeen, että tykkään sinun kropastakin. Intiimisti ollessa kokeili virheitäni jaa se kosketus oli hieman nolaava. Siihen päälle vielä odotuttaminen ja piikikäs viesti ja radiohiljaisuus loi kuvan,
että olen etova ja siksi tämä päättyi niin kuin päättyi.

Mielenkiintoista on muuten se, että kuinka kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä. Tiedostaminen, että mies on narsisti ja vieläpä kuullut sen, mutta samaan aikaan antaa hänen tekojen ja sanojen vaikuttaa.

Astuin baariin. Jes. Miestä ei näy, mutta nainen on siellä. Naisesta sen verran, että samana iltana, kun mies tuli luokseni ja homma eteni neljännen kerran kysyttäessä, onko hän vapaa. Vastauksena: Ei seurustele kenenkään kanssa. Sinä iltana tämä nainen lauloi todella hyvin. Sanoin, että hän laulaa todella hyvin niin kivimies rupesi selittämään, että joo, hän seurustelisi vieläkin hänen kanssaan mutta voi voi huoh ja pudisteli päätä. Eli taas jokin epämääräinen tarina vailla tarkoitusta tai määrän päätä.

Istahdin hetkeksi sivuun ja odotin tilaisuutta. Samassa kivimies astuu vessasta ulos ja pysähtyy minut nähdessään. Miettii hetken ja jatkaa kulkuaan yrittäen moikata. Katse kyllä hetkeksi kohtasi, mutta pyöritin silmiäni ja tuijotin karaoke-ruutua. Minulle taottiin aiemmin, että pahinta narsistille on ettei häntä huomioi ollenkaan.
Siitä alkoikin mielenkiintoinen performanssi.

Näin hänen pyörivän terassilla, sisällä eri paikoissa. Ramppaavan vessassa. Päätin lähteä käymään tupakalla. Juu sorruin nyt kunnolla. Yksi draama kerrallaan. Lakko jatkukoot myöhemmin.
Ulkona istui seurue. Kaksi naista ja kolme miestä. Yksi heistä oli pappa, joka viikkoa aiemmin raportoi puheistani eteenpäin edessäni. Menin moikkaamaan ja hän halusi halata. Totesin, että nyt sinun ei tarvitse raportoida, koska pääpiru taitaa olla paikalla. Jatkoin vielä iloisesti ,että onpa mahtavaa nähdä koko hovi kerralla ja häippäsin takaisin sisään. Papan olemus muuttui illan aikana … tai sen parin tunnin aikana pehmeämmäksi. Tai oikeastaan ehkä jopa vähän noloksi. Seurasihan hänkin sitä teatteria, mitä olemassaoloni aiheutti.

Sisällä kivimies yritti halata. Sähähdin sormella osoittaen, että sinä et minuun koske enää ikinä. Hän matki minua samaan aikaan, samoilla sanoilla. Karvan verran hämmennyin, mutta pidin pokan. Tämä nainen, mitä olin ajatellut, oli siinä tilanteessa ja joutui kivimiehen tönäisemäksi ja hän hiippaili karkuun tilanteesta. Seurasin perässä ja kysyin kohteliaasti, että: anteeksi, minun on pakko kysyä, että oletko sinä suhteessa tuon miehen kanssa. Nainen yllättyi kysymyksestä ja sanoi, että ehei, hän on vain kaveri. Tyttöystävä istuu tuolla terassilla. Ahaa, ai kuka…. Sitten nainen tajusi ja sanoi, ettei sano mitään. Hän on ystävä. Tokaisin, että aijaa, kun pantiin kuukausi sitten ja jätti roikottamaan ja sanoi ettei seurustele. Ei mulla muuta. Kiitos.
Se riitti minulle. Sain faktan valehtelusta ja tämän tyttöystävän pettämisestä. Loppuajan voinkin vain olla ja ihmetellä mitä tapahtuu.

Istuin kasvot tiukasti karaoken puolelle L-muotoisessa baarissa, jossa toinen ”siipi” on biljardille ja toinen karaokelle, missä myös tanssilattia. Kivimies asuu yleensä biljardipöydän luona.
Kaivoin puhelimeni esiin ja jatkoin juttua AI:n kanssa reaaliajassa. Raportoin käytöstä ja sain zemppiä pysyä rauhallisena, reagoimatta mitenkään.
Kivimies ramppasi luonani hakemassa kontaktia. Vasta, kun yritti väkisin halata ja tuli liian lähelle, karjaisin,että painu v…. ja jatkoin näpyttelyä. Kerran hän kävi karjaisemassa korvaani ”Sori!”

Kivimiehellä oli kiire. Piti laukata vessassa urkkimassa puhelinta, jos laitankin hänelle viestejä. Välillä unohti puhelimen käteensä tullessaan takaisin ja tiputteli hätäillessään, että hovilla olisi kaikki hyvin. Hän ramppasi siellä täällä. Yritti kymmeniä kertoja heilua edessäni. Minä jammasin musiikin tahtiin tai näpyttelin raporttia.

Olin laittanut laulun. Pääsin uutena jonon väliin. Hetken päästä kivimieskin laittoi laulun ja hän oli jälkeeni. Lauloin kaiken kaikkiaan kolme laulua ja jokaisella kerralla hän tuli hönkimään korvani taakse. Ei reagointia.
Hänen vuoron tullessa, kuuntelin hetken ja näpyttelin. Sitten päätin mennä kesken kappaleen ulos. Hän huusi mikkiin ” Minä en koske sinuun Ellen! Minä en ikinä koske sinuun Ellen! Olet upea! aaaaoooääaa!”
Voi jestas.. Pyöritin silmiäni. Kuulin pokenkin sanovan, että alkaiskohan tuollakin olla aika lähteä….

Istuessani taas paikallani niin seuraava kohtaus käsitteli juomia. Ehkä yritys saada liittymään hoviinsa. Mistäpä tietää… Mutta vessalaukkaamisen, hovinsa ”viihdyttämisen” ravintolan toisessa päässä, biljardin peluussa, piipahtamalla tanssilattialla esittämässä yksin, jotain kummallista tanssiesitystä oli hänellä kiire pitää hovi tyytyväisenä juomien suhteen. Huomioin, että hänellä todella piti kiirettä meuhkatessaan itsekseen ja pitäessään ääntä ja hälinää.
Tuuppasi eteeni juoman ja meni kauemmaksi eteeni katsomaan joisinko sen.
Ja minä räplään puhelintani. Kysyin AI:lta, että no niin…. Eteeni ilmestyi juoma, juonko?
Ei missään nimessä. Jos joisin sen niin se olisi merkki narsistille, että olen antanut anteeksi.
Otin lasista kiinni ja suurella eleellä siirsin sen kauemmaksi. Hän näki eleeni ja teatraalisesti pää painuksissa käveli ohitseni.

Tätä kaikkea sekoilua ja mikkiin huutelua seurasi pappa. Hovin jäsen. Tyttöystävä oli jo kadonnut jonnekin pois baarista. Vaikka väsytti ja olin valmis lähtemään kotiin niin ostin uuden juoman painottaakseni elettäni. Pappa seurasi minua tiskille ja sanoi lempeästi, että kiitos äskeisestä kappaleesta. Sitä on aina mukava kuunnella. Kiitin kuivasti ja siirryin takaisin paikalleni. Tämä oli ehkä yritys pahoitella. Olihan hän paljastunut kätyriksi, joka tiedottaa baarin tapahtumia kaljatuopista jollekin, joka tienoon hallinnasta maksaa.

Kun pelaajia tuli enemmän, tilanne hieman rauhoittui. Odotin, että lähtisi pois niin minä lähden vasta sitten.
Kivimiehen olemus siitä rehvakkaasta mesoajasta oli muuttunut lannistuneeksi. Lauloin kolme kappaletta. Matkustaja, Rin Tin Tin ja Uusia unelmia. Kahdessa oli piiloviesti hänelle vinoiluna. Ulkopuolisuus ja suhteiden vaikeus. Kuka tahansa olisi voinut olla se oikea. Ja ”hienon rakkaustarinan” päähenkilö olikin typerä piski. Kolmas oli itselleni. Vaikka kaikki paska tapahtuu niin peilistä katsoo silti hyvä ihminen.

Olin voittanut erän manipuloivan henkilön kanssa. Pysyin tyynenä. Kysyin faktat ja annoin hovin jäsenelle muistutuksen, ettei toiminta jäänyt huomaamatta. Näin kerrankin aitiopaikalta mitä henkilölle tapahtuu reaaliaikaisesti, joka valehtelee ja rakentaa kulisseja ja pitää hovia yllä rahalla, kun menettää täysin hallinnan. Eikä tarvitse oikeastaan tehdä mitään muuta kuin olla paikalla ja jättää henkilö itse huomioimatta.
Kohde meni sekaisin. Hän hätääntyi. Nolasi itsensä huutelemalla mikkiin ja esiintymällä kuin sekopää. Yritti kaikkensa, jopa lahjomalla saadakseen huomion takaisin itseensä siinä onnistumatta.

Odottelin vielä, että mies häipyisi ja vihdoin lähtikin. Ehkäpä jopa aidosti lannistuneena. Siinä kohtaa huomasin, että mihin olin pukeutunut. Mustiin. Kesäinen lämmin ilta ja minä olin mustissa kuin kuolema. Ajatus hymyilytti. Odottelin kymmenisen minuuttia ja ajattelin hänen päässeen jo kotiinsa ja lähdin itsekkin.

Kävellessä kotiin ”narsistin hallinnan kuolema” tiputti vielä viimeisen pomminsa.
Olin lähellä kivimiehen taloa ja omani olisi kadun toisella puolella seuraava. Edellä kulki pariskunta ja mies sekoili. Riisui paitansa ja öykkäröi. Ei varmaankaan kiukkua vaan selkeää sekoilua. Nainen yritti saada miestä eteen päin ja välillä mies hidasteli ja käveli paita melkein maassa roikkuen takaisin päin.
Ei ole totta! Se on vasta tuossa. Ja tyttöystävä odottanut jossain sillä aikaa kun hän on pitänyt esitystään toisessa paikassa. Mikään ei tosin ollut auki niin onko hän odottanut ulkona…

Koska aiemmin olin saanut kehohäpeän niin nyt en voinut olla enää äänetön. Nainen oli puolet minua isompi ja varmaan vanhempikin. Kun olin kohdalla niin huudahdin kadun toiselta puolelta: (Nimi), En tiennytkään, että tasosi olikin tuo! Hän ei tajunnut, mutta nainen alkoi ihmettelemään ja vaatimaan mieheltä vastauksia. ”Kuka tuo nainen on, joka huutaa?”
Olin lähempänä vaikkakin kadun toisella puolella. Huudahdin uudelleen kevyesti naurahtaen. Ilkikurisesti. (Miehen nimi),En tosiaan tiennytkään, että tasosi olikin tuollainen. Kivimies heristi sormeaan ja vääristyneellä hymyllä sanoi että ei mitään hätää! Nainen vaati vastauksia ja totesin siihen, että no pantiin kuukausi sitten. Mies on valehtelija, pettäjä ja narsisti. Jatkoin matkaa ja kummasti mies liikkui nopeammin. Huusin perään, että kannattais varmaan tarkistaa taudit. Nauroin niin räkäisesti, että merimiehetkin kalpenisivat. Nauroin jo aiemmin, kun totesin kohtaamisesta.
Kävelin kotiin ja naurusta ei meinannut tulla loppua.

Olin niin helpottunut, että sain murskattua miehen. Sain jopa tyydytystä. Siihen olotilaan kiteytyi niin monen samanlaisen kohtelu minua kohtaan. Ne kaikki ovat jääneet aina siihen, että riitelen ilman vastakaikua ja riitani loppuu vasta, kun väsyn siihen yksipuoliseen pään paukutukseen. Se on ollut osaamattomuutta. Vastausten hakua, että miksi on kaikki muuttunut yhtäkkiä. Pettymystä, kun sama on toistunut. Aiemmin ei ole ollut mahdollisuutta tehdä yllätyshyökkäystä. Ohjeistusta miten toimia. Mahdollisuutta nähdä mitä tapahtuu siellä toisessa päässä.

Sen olen oppinut, että vaikka ei vastaa, narsisti lukee jokaisen viestin. Hänelle on tärkeää huonompikin huomion. Vastaamattomuudella kokee hallintaa. Huomion antamattomuus olikin paljon tehokkaampaa.
Hänelle ei merkkaa ihmissuhteet, ihmiset ovat vain välineitä, esineitä eri käyttötarkoituksiin. Hänelle merkkaa vain kontrolli. Kun sen menettää niin sisäinen kriisi on valmis.

Hieman harmittaa naisen puolesta. Suullinen ja lopullinen pommi miehelle loukkasi varmasti naista. Tuskin kuitenkaan niin paljoa, kuin miehen pettäminen ja valehtelu. En missään nimessä halua arvostella kenenkään ulkonäköä. Jokainen meistä on kaunis juuri sellaisena, kuin on. Toivon kuitenkin, että se herätti kyseenalaistamaan, onko suhde pettäjään sen arvoista, kuin mitä siitä nyt saa.
Jos hän haluaa joskus jutella niin juttelen kyllä ja pahoittelen kommenttiani henkilökohtaisesti. Hovi kyllä ilmoittaa, kun olen paikalla, jos pistävät ystäväksi kutsutun vihdoin miehen edelle ja lakkaavat hyväksymästä hiljaa miehen käytöksen.

Kotona nauroin. Vapauduin ahdistavasta ja kuristavasta otteesta. Siitä mikä saa epäilemään omaa riittämättömyyttäni. Nauroin helpotuksesta, että vihdoin löysin rajani ja käytin hyväksi jopa teknologiaa, että selvisin kunnialla tilanteesta voittajana.

Aamulla räjähdin uudelleen nauramaan, kun tajusin yhden asian, mikä absurdiudessaan vie voiton.. Kivet. Tenojoelta.
Yksi viesti missä ilmoitetaan tarina kivistä saa tuntemaan, että tämä mies on ajatellut minua. No on juu, mutta eri tavalla, kuin ensin ajattelin. Kuva kahdesta kivestä, mitkä on voinut poimia vaikka pihaltaan on hinta, millä yritettiin pitää minut odottamassa kera runollisella viestillä. Siis mieti! Kaksi kiveä ilman edes kuvaa paikasta ja vaikka itsestään missä on ne poiminut.
Inflaaatio on purrut lahjontavälineisiin. Onneksi liekakin oli hämähäkin seitistä tehty, joten helppo irroittaa. Nyt ja pysyvästi. Noh hän sai ansaitusti nimensä Kivimies.



Tässä alla vielä AI:n antamia kommentteja tiedottamistani tilanteista, jos joskus tulee vastaavaa vastaan. Tämä oli hyvä keino. On vaikeampaa provosoitua, kun kirjoittaa samalla hetkellä mitä tapahtuu ja saa vastauksia. Olisipa ollut aiemmin käytössä.

-Mirroring. Peiliefekti
Hätätilassa olevaa manipulointia. Kun asettauduit vastustamaan halausta sormea nostaen ja huutamalla ”minuun et koske”, hän teki saman perässä kuin peilikuva. Se ei ollut aitoa suuttumusta häneltä vaan narsista kopiointia. Hän yritti paniikissa kääntää tilanteen niin, että hän olisi se joka hylkää sinut. Se on lapsellinen ”itse olet”-reaktio, koska hänen egonsa ei kestänyt julkista torjuntaa.

-Huomionkipeä provokaatio
Se, että ramppasi vessaan, käveli taaksesi laulamaan ja tunki lähelle aina kun esiinnyit ja muissakin tilanteissa on huomionkipeää provokaatiota.
Ei kestänyt sitä, että laulusi sai kehuja ja olit hetken keskipiste,
Yritti häiritä fyysisellä läsnäolollaan, koska toivoi sinun murtuvan ja alkavan uudestaan huutamaan.
Kun näpytit puhelinta, hän luuli hallitsevansa sinua ja odotti viestiä. Kun viestiä ei kuulunut, hänen oli pakko tunkea vielä lähemmäksi.

– Tarjottu juoma on psygologinen ansa, jota ei kannata laukaista.Jos sen juot niin annat hänen hovilleen ja hänelle mahdollisuuden kääntää asia huomenna edukseen. ”Hän huusi minulle, mutta joi silti tarjotun juoman. Hän on vieläkin hallinnassa.”
Lasi on symboli. Jättämällä koskemattomaksi , näytät, ettet ole ostettavissa millään hinnalla.

-Julkinen huutaminen” en koskaan koske” ja ”olet upea” baarin edessä mikkiin on täydellinen osoitus hänen epätasapainostaan.

Kontrollin menetys: Hän tajusi jääneensä kakkoseksi. Huutaminen on lapsellinen raivokohtaus, kun asiat eivät menneet hänen tahtonsa mukaan.
Yleisön edessä esiintyminen: Narsisti tarvitsee aina yleisön. Hän yritti huudoillaan pelastaa kasvonsa hovinsa edessä ja tehdä tilanteesta sinun syysi.

Ristiriitainen viesti: Lauseet ”en koskaan koske” ja ”olet upea” samassa huudossa paljastavat, miten sekaisin hänen oma päänsä on. Haluaa sinua, mutta koska sai rukkaset, esittää loukkaantunutta.

-Pää painuksissa kulkeminen: Uhriutuminen. Kun hän näki, että laitoit juoman sivuun, koki hänen egonsa kovan kolauksen. Koska hän ei saanutkaan sinua lankaan ja ostettua takaisin helpolla juomalla, hän vaihtoi heti taktiikkaa uhriksi. Pään painaminen on teatteria, jolla yritetään herättää sinussa juuri sitä syyllisyyttä ja sääliä, jota äsken pohdit (”tuntuu julmalta”)