Kaikki on mennyt juuri päinvastoin mitä olin tältä viikolta odottanut. Kiire. Missä olet? Ei sillä, että olisin sinua kaivannut, asennoiduin vaan viikonloppuna siihen, etten selviä tästä viikosta. Menikin työkuviot aivan uusiksi ja sain extempore vapaapäivän eilen. Ai että! Tekis kyllä niin hyvää, että keskiviikko olis aina kaikilla vapaa, sais ladattua akut loppuviikkoa varten.

Sain tiistaina erittäin minulle tyypillisen päähänpiston matkalla kotiin… Pistämpä makkarin ihan nurinkurin, miltäköhän se näyttäis –mielentilan. Pääsin himppeen, moikkasin poikaystävää ja suljin makkarin oven heti perässäni. Kymmenen minuuttia myöhemmin tulin virne naamalla olkkariin. Suurin muutos oli suoritettu, yksityiskohdat säästin iltaan. Joskus ihan pienilläkin muutoksilla saa ihan uutta ilmettä. Ja siis tää koko päähänpistos lähti siitä, että olin juuri käynyt ostamassa Granitista Peikonlehden  ja halusin sijoittaa sen välttämättä makkariin. Täytyy kyllä sanoa, että tuo ikkuna pääsee nyt paljon paremmin esiin. 

Eilen oltiin molemmat vapaalla ja löhöttiin pitkin päivää makkarissa. En tiedä parempaa kuin löhöillä ja hassutella silloin kun ulkona sataa vettä. Ei tuota harmautta vaan kestä.  Sitä taas päästi syvän huokauksen, kun tajusin makoillessani ja ympärille katsellessani, että minkälainen aarre toissa syksynä löydettiin meille kodiksi. 

Viikonloppu, olet jo niiin lähellä. 

Instagram @teealotta