Mitä pitäisi tapahtua, jotta tämä perhe ei hajoaisi?

Perheemme on hajoamassa. Olisin valmis elämään loppuelämäni sopivan kokoisessa tuskassa, jos saisin pidettyä perheemme kasassa. Mutta nyt se tuntuu mahdottomalta. Alkuperäinen lupaukseni pitää yhä, eli vannon tekeväni kaikkeni, että perheemme ei hajoa. Jokainen mahdollisuus katsotaan ja kivi käännetään ennen kuin päätös tehdään.

Mutta niin kovin paljon pitäisi tapahtua, jotta säästyisimme tuolta tragedialta. Se vaatii paljon minulta, mutta harmillisesti myös vaimoltani. Minä olen valmis paljoon, vaimoni ei mihinkään. Tämä ristiriita saattaa estää pahimmalta säästymisen.

Vaimoni pitäisi pystyä ottamaan vastuu tekemisistään. Hänen pitäisi aktiivisesti tehdä työtä sen eteen, että pystyisimme jatkamaan. Hänen pitäisi pyytää minulta anteeksi sitä, mitä teki. Hänen pitäisi tehdä kaikkensa sen eteen, että pystyisin jotenkin luottamaan häneen. Jos minä olisin tehnyt hänelle sen, mitä hän teki minulle, tekisin kaikkeni, että saan anteeksi ja että vaimoni pystyisi edes jotenkin luottamaan minuun. Pyrkisin osoittamaan, että minuun voi luottaa vaikkapa kertomalla täysin rehellisesti kaiken.

Sen sijaan, että vaimoni tekisi asialle jotain, hän chattailee nettisuhteensa kanssa tai uppoutuu nettipeleihinsä. Hän odottaa, että minä teen asialle jotain. Niin tämä ei tule korjaantumaan. En saa tätä yksin korjattua, vaikka kuinka lujasti yritän. Se turhauttaa valtavasti, sillä minä näen tässä panoksen suurempana kuin vaimoni.

Huomaan, että vastuutan tässä asiassa vaimoani. Ja onhan se niin, että hän on hyvin tehokkaasti pakoillut vastuutaan tähän asti ja tekee niin elämänsä loppuun saakka, jos vain voi. Kuitenkin tässä vastuuta on myös minulla. Minulla on vastuu tuoda tämä asia hänen kasvojensa eteen, jos hän ei sitä itse tajua. Minun siis täytyy mennä tulta päin, kokea keskustelun epäonnistuminen, turhautuminen ja epämukavuus. Mutta minun täytyy se tehdä, sillä se on yksi niistä kivistä, jotka sanoin kääntäväni.  Minun täytyy tehdä se, jotta pystyn edes yrittämään perheemme pelastamista.

Tällä hetkellä pidän epätodennäköisenä sitä, että saan parisuhteemme pelastettua. Takaraivossani möyryää ajatus, että ehkä minun pitäisi vain hyväksyä tämä ja lähteä. Ja se ajatus tuntuu koko ajan paremmalta.

Kommentit (13)
  1. Hhhhhhhhhhhhhhhhhhhh
    24.4.2021, 11:00

    Jo se, että hän ei lopeta suhdettaan on kauheaa ja tekee yhteisen jatkon lähes mahdottomaksi. Mutta se, että hän chattailee suhteensa kanssa sinun ollessa paikalla, sinun nähtesi, tietäen että tiedät, on yksinkertaisesti törkeää ja julmaa.

    1. Moi.

      Kiitos kommentistasi.

      Olen samaa mieltä. Puolisoni yrittää tosin piilotella chattailyään, mutta onnistuu siinä aika huonosti. Se on kyllä aika nöyryyttävää.

  2. Olisikohan aika tehdä ratkaisu. Miksi ihmeessä jatkat elämää, jossa ei tunnu olevan iloa, välittämistä ja kahden ihmisen vuorovaikutusta? ”Lasten takia” ei aina ole paras ratkaisu. Joskus sen kuuleminen saa ihmettelemään. Oletko miettinyt, mitä tämä löysässä hirressä roikkuminen tuottaa? Sinulle ja lapsille? Hyvin mietitty on puoliksi tehty, vai miten se menikään? Mutta nyt olisi aika hankkia toinen osoite, jos aiot elämästäsi jotain irti saada.

    1. Moi.
      Kiitos kommentistasi.

      Huomaan, että ero tuntuu joka päivä paremmalta ajatukselta. Uskon, että lähestyn sitä päätöstä kiihtyvällä tahdilla.
      Se, mikä tässä vielä hankaa, on se, että olenko minä varmasti tehnyt kaikkeni. Vai olisinko voinut vielä tehdä jotain? Luovutanko liian helposti?
      En pidä siitäkään, että jään tähän tilaan pitkäksi aikaa, mutta minun täytyy olla varma siitä, että teen oikean ratkaisun.

      Mutta juuri nyt suunta on kohti eropäätöstä ja vauhti tuntuu kiihtyvän.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *