Toinen IVF-hoito – tammikuu 2020

Epäonnistuneen inseminaation jälkeen saimme taas odotella 2 kiertoa, että päästiin uuteen hoitoon.

Hoitokaava vaihdettiin lyhyeen ja munasarjoja stimuiloivaksi lääkkeeksi vaihdettiin takaisin tuttu gonal-f ,300UI annoksella.

Reseptit lääkkeisiin sain jo joulukuussa 2019, kun kävin hoidon suunnittelu käynnillä. Ehdin siis hankkia suurimman osan kela-korvattavista lääkkeistä ennen vuoden vaihtumista, ja saimme hyödynnettyä vielä lääkekaton! Kiitos lääkärille, joka ei laittanut hoidon aloitus päivää tietoihin.

Piikityksen aloitin kp2. Pistin 4 päivää pelkästään Gonal-f:ää ja kp5, aloitin pistämään myös Fyremadel- nimistä lääkettä, jonka tarkoitus on estää liian aikainen ovulaatio.

Tämä Fyremadel oli paljon inhottavampi laittaa. Piikki oli ainakin 3 kertaa paksumpi, kuin gonalissa ja pistoskohta punoitti selvästi jälkeenpäin.  Näitä kahta piikkiä pistelin 6 päivää rinnakkain.

Ovitrellen vuoro oli taas n. 40 tuntia ennen sovittua punktiota.

Punktio oli kp14. Menttiin  klinikalle taas n. klo 7.30. Mies kävi antamassa siemennesteen laboratorioon. Sain kipulääkettä ja tipan kiinni kämmenselkään.Tällä kertaa tipan laitto ei onnistunut ihan niin hyvin, mutta siitäkin lopulta selvittiin. Pääsin joukon ensimmäisenä toimenpiteeseen.  Keräys sujui hyvin. Kipuja ei ollut, hyvän lääkityksen ansiosta. Munasoluja saatiin kerättyä 4 kpl. Tähän tulokseen oltiin suht tyytyväisiä, sillä edellisissä hoidoissa tulos on ollut huonompi. Neljästä sitten vain  3 oli kypsiä.

Kaikki kolme hedelmöittyivät maljalta normaalisti. Alkion siirtoon päästiin kp17  ja se onnistui myös oikein hyvin. Kaksi jatkoviljelyyn jäänyttä alkiota, ei taaskaan selvinnyt pakkaseen asti.

Piinaviikolle osui meidän talviloma, joten se teki piinaamisesta hieman mukavampaa. Kuukautiset kuitenkin alkoivat samana aamuna, jolloin raskaustesti piti tehdä. Ei tarvinnut ainakaan jännittää testin tulosta.