Titteli-Tuure

Terkkuja kotitoimistolta! Oletko koskaan aiemmin työpalaverin aikana käynyt pyyhkimässä lastesi takapuolta tai komentanut heitä niin kovaa ja todella toivonut kuulokkeiden mikin olevan pois päältä? Tai oletko koskaan aiemmin työpalaverin aikana itse istunut pöntöllä kuulokkeet korvilla ja antanut mielipidettäsi aiheeseen niin, että mahdollisimman vähän kuuluisi vessan taustaääniä? Hyvä, niin minäkin! Ollaan ihan samalla viivalla, samojen korona-arkihaasteiden äärellä ilman titteleitä ja lompakon paksuuden vertailuja. Olen huomannut, kuinka kaikki tämä hierarkia ja arvojärjestys ovat yks kaks yllättäen kadonneet väliltämme ja kohtaammekin ihmiset ihmisinä, tasavertaisina työkumppaneina.Titteli-Tuuret ovat saaneet väistyä ja heidän todellinen luonteensa on paljastunut.

Tittelit voivatkin pahimmillaan edistää eriarvoisuutta ja lisätä muureja välillemme sekä vähentää itseorganisoitumista. Ketterästi toimivassa yrityksessä nämä esteet olisi poistettu ja flow olisi vahva jatkumo yli organisaatioiden ja arvonimien. Kun yrityksessä ei olisikaan tarkkaan määriteltyjä tehtäviä vaan työstään innostuneita asiantuntijoita, vähemmänkin mieluisten asioiden hoitaminen olisi mahdollista ilman purnausta, että asia ei kuulu omalle tontille. Tätä kutsutaan Teal-organisaatioiksi, jossa päätöksenteko ja johtajuus on hajautettu koko organisaatiolle (Hyvät, pahat ja milleniaalit – Miten meitä tulisi johtaa, 2020).

Kotitoimistolla tittelit ja eriarvoisuudet ovat saaneet väistyä. Oletko itse huomannut mitään eroa ihmisten käyttäytymisessä käydessäsi verkkokeskustelua heidän omissa kotiympäristöissään?

Kuten Hyvät, pahat ja milleniaalit kirjassakin todetaan, että monesti vastuut ja tavoitteet vieritetään yksilön niskaan, mutta valtaa ei kuitenkaan jaeta samassa suhteessa. Ja tämäkö jos mikä voi aiheuttaa valtavasti turhautumista ja ahdistuksen tunnetta, kun päätökset ja asiat eivät etene, koska omat natsat eivät yksinkertaisesti riitä työn eteenpäin viemiseen. Nämä Titteli-Tuuret ovat toki isojen yritysten haasteita ja onkin selvää, että suuri laiva luovii hitaasti.

Titteleissä on toki paljon hyvääkin, jos ne on ansaittu eivätkä ole vain rahan motiivi. Hyvä johtaja on mielestäni avoin ja esimerkillinen, kärsivällinen ja päättäväinen. Sanojensa mittainen mies tai nainen. Johtajatyyppi, jota seuraat ilman titteliäkin. Itse kaipaisin myös mentoria, jonka kanssa pallotella haasteita ja ongelmia ja joka kannustaisi kohti tavoitteita ja unelmia.

Uskaltaisitko sinä mentoroida kolleegaasi? Tällainen aktiivinen mentorointiyhteisö organisaatiossa voisi tuoda paljon hyvää sekä hiljaisen tiedon luonnollista siirtymistä vuorovaikutus menetelmin.

Mutta nämä nyt ovat näitä milleniaalin hajatelmia ja uskon, että meillä on vielä isosti kehitettävää yritysmaailman kulttuurissa. Olemassa olevan kulttuurin muokkaaminen sopivaksi tulevaisuuden nopeisiin päätöksentekoihin ja seuraavan sukupolven tarpeisiin tulee varmasti aiheuttamaan haasteita järjestäytymisessä ja ohjautumisessa. Mihin suuntaan ikinä lähdemmekin se jääköön nähtäväksi.

Kaiken tämän turhanpäiväisen pohdiskelun keskellä: Älä anna kisaväsymyksen uuvuttaa, sillä viimeisillä metreillä mitataan voittajat.

-xo- Inka

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *