Sano ei lupauksille
Joulukuun sääntörikkoja olen minä itse. En ajatellut tehdä uudenvuodenlupausta.
Syynä tähän on kulunut vuosi, jolloin suoritin kaksi uudenvuodenlupaustani kunnialla. Olin tietenkin niin pösilö, että toivoin itselleni menestystä opiskelu- ja työrintamalla. Samaan aikaan. Topakka kun olin, linja pysyi, mutta stressi teki minusta kireän ja vaikean kanssaihmisen. Niin vaikea ihminen ei olisi koskaan ansainnut läheisimpiensä ja ystäviensä tukea. Mutta sain senkin silti.
Tulin tulokseen, että kaikki paremman elämän velvoittaminen itseltään on ihan sairasta! Hittoon kaikki menestys!
Aion olla pelkästään onnellinen ja tasapainoinen.
Hups, se taisi olla lupaus!