Sano ei lupauksille

hpim2950b.jpg

 

 

Joulukuun sääntörikkoja olen minä itse. En ajatellut tehdä uudenvuodenlupausta.

Syynä tähän on kulunut vuosi, jolloin suoritin kaksi uudenvuodenlupaustani kunnialla. Olin tietenkin niin pösilö, että toivoin itselleni menestystä opiskelu- ja työrintamalla. Samaan aikaan. Topakka kun olin, linja pysyi, mutta stressi teki minusta kireän ja vaikean kanssaihmisen. Niin vaikea ihminen ei olisi koskaan ansainnut läheisimpiensä ja ystäviensä tukea. Mutta sain senkin silti.

Tulin tulokseen, että kaikki paremman elämän velvoittaminen itseltään on ihan sairasta! Hittoon kaikki menestys!

Aion olla pelkästään onnellinen ja tasapainoinen.

Hups, se taisi olla lupaus!

Kommentit (3)
  1. Voi Heini Heininen. Oli kyllä niin muu-kaa-vaa! Pohdiskella elämää suurempia ja tärkeitä kysymyksiä.

    Kuten:

    Miltä tuntuisi synnyttää hirveessä jurrissa?

    Miten Brooke päätyi autiolle saarelle syömään huumaavia marjoja ja pelehtimään aviomiehensä, Ridgen pojan kanssa?

    Voiko ”pitää marsuista” olla persoonallisuuden piirre?

    Saako sanoa inkkari?

    Tuhoutuisiko maailma, jos ne inkkarit lopettaisivat panhuilun soittelemisen kadulla?

    Miksei My Heart Will Go On -biisiä tehty alun perin panhuilulla?

    Olisiko Titanic voittanut parhaan musiikin Oscarin, jos olisi?

    Miten on mahdollista, että panhuilun ja saksofonin voi yhdistää? (Careless Whisper -panhuilucover)

    Voisiko olla Disney-laulupanhulukaraokea?

    Miksi ihmiset sanovat kuuntelevansa musiikkia laidasta laitaan, kun ei ne kuitenkaan kuuntele panhuilumusiikkia?(!)

    Millainen ihminen tekee panhuilucovereita, jammailee puolikalju pitkä tukka hulmuten himassa syntikan äärellä ja ajattelee panhuilulurittelun soidessa tiukkojej rumpubiittien tahtiin, että nyt tulee helevetin hyvää kamaa?

     

  2. Julia, ymmärrän toki näitä hauskoja muotisanaväännöksiä. 😉 Tiedän myös semmoiset uudet jännät sanat kuin milffi ja nimbyäminen. Kun yhdistät nämä kaksi sanaa krebaamiseen, voit vain ihmetellä MIHIN HELEVATAN BILEISIIN OLETKAAN JOUTUNUT.

    Mutta olihan huippukivaa, kiitosta vain emäntä! Kun pääsin kotiin, kävin Hesen kautta hakemassa syntisen rasvasen kana-aterian isommilla ranskiksilla ja isommalla juomalla. Olin niin niiden tarpeessa.

    Ah nam. Hyvin alko.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *