Tehtiin Jennan ja Essin kanssa meidän tutkimuksellinen seminaarityö perhesuhteiden tukemisesta vankilatuomion aikana. Kyselin instassa mielenkiintoa tätä aihetta kohtaan ja sitä selvästi löytyi,joten tässä tarjoilen teille koosteen meidän tutkimuksesta.

Vankilatuomio ei ole koskaan vain yhden ihmisen rangaistus. Aikuinen ihminen pystyy käsittelemään tuomionsa ja kärsimään sen seuraukset, mutta mitä tapahtuu lapselle, kun isä menee vankilaan? Lapsilla on oikeus molempiin vanhempiinsa, voidaanko siis lapselta riistää toinen vanhempi sen perusteella, että vanhempi on tehnyt virheen tai virheitä?

Tutkimuksemme aiheena on perhesuhteiden tukeminen isän vankilatuomion aikana. Suomessa on arvioilta 8000-10 000 lasta, joiden toinen vanhempi on vankilassa (Lindholm 2019). Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista tukea perheille on saatavilla sekä kokevatko he sen riittäväksi.

Suomessa on yhteensä 26 vankilaa, joista 15 on suljettuja vankiloita. Vankilan virallisiksi tehtäviksi on kautta aikojen asetettu vaarattomaksi tekeminen eristämällä, sovitus tai kosto, uusintarikosten estäminen pelon tai rikoksentekijään kohdistuvien vaikutusten kautta, kuntoutus sekä uudelleensosialisaatio. (Aromaa & Laitinen. 2005, 248.) Vankilat ovat institutionaalisten tilojen ääripäitä ja niihin liittyy paljon stigmaa. Laitosympäristölle tyypillisesti vankiloissa on tietty arkirytmi, jota vankien on noudatettava. Vangit ovat velvoitettuja esimerkiksi tekemään vankilan sisällä työtä, osallistumaan koulutuksiin sekä huolehtimaan vankilan puhtaanapidosta sekä taloustöistä. (Rikosseuraamuslaitos, 2019). Vangit ovat vahvan kontrollin alla, eikä yksityisyyttä juurikaan ole. Vankiloita yhdistävä piirre on yksitoikkoisuus, eli toimintoja ja ärsykkeitä on hyvin niukasti. Harmaat sävyt, paljaat seinät, laitosmaiset käytävät, koppimaiset huoneet sekä karut ulkoilualueet ovat osa vankila-arkea, johon vangin on sopeuduttava. (Haapasalo 2017, 357)

Vanhemman vankeustuomion aikana perheen tukena on yleensä monia eri tahoja. Tämä voi olla sekavaa myös perheelle ja perhe ei välttämättä ole edes tietoinen kaikista palveluista, joita heille olisi tarjolla. Erityisesti perheet, joissa on lapsi, yhteistyö sosiaaliviranomaisten- ja vankilaviranomaisten välillä on tärkeää, jotta lapsen etua voidaan arvioida vankeuden jokaisessa vaiheessa. Sosiaaliviranomaisten rooli on pitää huolta lapsesta ja siitä, että hänen etunsa tulee huomioiduiksi. Viranomaisilla tulisi olla tiedossa kokonaiskuva perheen tilanteesta, jotta lapselle ja perheelle voidaan kartoittaa tarpeelliset palvelut sekä tukea yhteydenpitoa vankilassa olevan vanhemman ja perheen välillä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019.)

Vankiloiden lapsi- ja perhetyöstä vastaava henkilökunta tekee verkosto- ja viranomaistyötä lukuisten eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Paikkakuntien välillä on vaihtelua siinä, millaiset kunnan ja kolmannen sektorin järjestöjen palvelut ovat. Sosiaali- ja terveydenhuollon maakuntauudistuksen yhteydessä tavoitteena on saada Rikosseuraamuslaitoksen lapsi- ja perhetyö osaksi lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa, jolloin maakuntien osaamiskeskuksiin tulisi osaamista myös rikostaustaisten asiakkaiden erityisistä palveluntarpeista. (Lapsi- ja perhetyön linjaukset 2019).

Vanhemman tuomio koskettaa koko perhettä, mutta erityisesti lapsissa vanhemman vankeustuomio voi aiheuttaa ikäviä tunteita ja häpeää. Olisi tärkeää, että lapset pääsevät puhumaan näistä tunteista neutraalissa ja turvallisessa ympäristössä jollekin luotettavalle aikuiselle. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019.) Kriminaalihuollon tukisäätiö on koonnut verkkosivuilleen lapsille soveltuvan sivun, jonka avulla lapsen voi olla helpompi tutustua selkeästi kerrottuun tietoon, mikä liittyy hänen vanhempansa vankeusrangaistukseen. Vaikka vanhemman rangaistus koskettaa ja muuttaa perheessä monia asioita, sen ei tarvitse katkaista rangaistuksen saaneen vanhemman suhdetta lapsiinsa. Vankiloissa pyritään siihen, että vanhemmuutta tuettaisiin, mutta mahdollisuudet siihen ovat hyvin rajoitettuja ja rajallisia. Perheen tukeminen vaihtelee käytännöiltään eri vankiloissa.

Lapsella on kuitenkin oikeus tavata tai pitää yhteyttä muuta kautta vanhempaansa, jos se on hänen etunsa mukaista, tämä on turvattu vahvasti lainsäädännöllä (Kriminaalihuollon tukisäätiö n.d.). Erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja lastensuojelulaki säätävät ja turvaavat lapsen edun toteutumista. Lapsi- ja perhetyön linjauksissa (2019) nostetaan esiin, että rikosseuraamuslaitoksessa lapsi- ja perhetyön tulee olla osana koko henkilöstön tekemää työtä. Tällöin henkilöstön tulee ottaa huomioon tärkeänä asiana työtä ohjaavat kansainväliset sopimukset, käytännöt ja suositukset. Lisäksi linjauksessa nostetaan esiin, että jokainen Rikosseuraamuslaitoksessa työskentelevän virkamiehen tulee olla tietoisia omista velvollisuuksistaan, jotka perustuvat lastensuojelu-, sosiaalihuolto- ja vankeuslain edellyttämään lapsen edun huomiointiin, sekä kansainvälisiin sopimuksiin ja suosituksiin. (Lapsi- ja perhetyön linjaukset 2019, 2.)

Projektityöntekijä, Vanhempi vankilan portilla -hankkeen Nana Lindholm kirjoittaa, että lapset, joiden vanhempi on vankilassa voivat selviytyä ja menestyä elämässä, mutta heillä on kuitenkin kohonnut riski epäsosiaaliseen käyttäytymiseen, mielenterveyden ongelmiin, sekä muihin syrjäytymistä aiheuttaviin tekijöihin. Siksi olisikin tärkeää, että vangin lapset otetaan huomioon. (Lindholm 2019.) Lapsien epätietoisuutta ja mahdollista häpeää helpottaa se, että he tietävät, etteivät ole tilanteessaan yksin. Vertaisryhmillä onkin tärkeä rooli lasten ja perheiden tukemisessa.

Vankilasta saatavan tuen lisäksi olisi tärkeää, että myös yhteiskunnan suhtautuminen vankeihin ja heidän perheisiin muuttuisi vähemmän stigmatisoivaksi. Vangin lapsi voi hyväksyä tilanteen, mutta ulkopuolelta, esimerkiksi lapsen ystävän vanhempien kautta tuleva negatiivinen asenne voi aiheuttaa lapselle turhaa häpeää ja syyllisyyttä. Erilaiset järjestöt tekevät jo tällä hetkellä valtavasti töitä stigman purkamiseksi, mutta silti negatiiviset asenteet vankilatuomiota suorittavia kohtaan ovat vahvoja. Sosiaalityössä olisi myös tärkeä panostaa näiden asenteiden muuttamiseksi. Lastensuojelu, päihdetyö ja mielenterveystyö erityisesti tarvitsee osaamista kohdata myös ne perheet, joita vankilatuomio koskettaa. Sosionomeina voimme lisätä positiivisempaa ilmapiiriä sekä ymmärrystä tuottamalla asianmukaista tietoa.

Teettämämme tutkimuksen pohjalta ei voi tehdä yleistä johtopäätöstä vastauksien vähäisyyden vuoksi. Tutkimuksessa käytetyt muut lähdemateriaalit ja aiemmin teetetyt tutkimukset kuitenkin osoittavat, että perhetyötä vankiloissa tulisi kehittää.

-Pinja, Jenna ja Essi

Kuvat: Pixabay https://pixabay.com/fi/

Lähteet:

Aromaa, K & Laitinen, A. 2005. Rikollisuus ja kriminologia. Jyväskylä: Vastapaino.

Haapasalo, J. 2018. 2. painos. Kriminaalipsykologia.

Kriminaalihuollon tukisäätiö. n.d. Miten hoidan vanhemmuutta tuomion aikana? Luettu 3.2.2020.
https://www.krits.fi/tietoa/perhe-ja-parisuhde/vanhemmuuden-hoitaminen-vankilassa/

Lapsi- ja perhetyön linjaukset 2019. Rikosseuraamuslaitos.
https://www.rikosseuraamus.fi/material/attachments/rise/julkaisut-muut/6G5krDHMF/Lapsi-_ja_perhetyon_linjaukset_2019.pdf

Lindholm, Nana. 2019. Vangin lapset kannattaa huomioida. Ensi-ja turvakotien liitto. Luettu 16.2.2020.

Rikosseuraamuslaitos. Toimipaikat: Vankilat. Julkaistu 12.8.2019. Luettu 27.1.2020.
https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/toimipaikatjayhteystiedot/vankilat.html

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Lastensuojelun käsikirja. Vanhemman rangaistus. Luettu 3.2.2019.
https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/vanhemman-vankeusrangaistus