Ei yksinäistä matkustamista

Sateinen sunnuntai,

joten saan viimein aloitettua kirjoittelun tähän blogiin! Perustin tämän blogin, sillä olen lähdössä kesäkuussa kolmeksi viikoksi New Yorkiin. Yksin.

Niin, miksi yksin? Onko se turvallista? Eikö yksin ole tylsää? Sehän tulee kalliiksi? Pärjääkö yksin? En osaa vastata yksiselitteisesti, miksi haluan matkustaa yksin, mutta ajattelin, että tämän blogin myötä saisin hieman avattua ajatuksiani. Vaikka haluan matkustaa yksin, tunnen kuitenkin tarvetta jakaa kokemuksiani ja blogi tuntuu hyvältä keinolta siihen. Fiilistely on matkojeni pointti. Lähden yksin, sillä haluan fiilistellä rauhassa. Täällä blogissa voin jatkaa ja syventää fiilistelyä, tajuta vielä lisää asioita, jakaa kokemuksiani, keskustella asioista ja lopulta aina palata muistoihini. Tuleva Nycin matkani ei ole ensimmäinen reissuni yksin, eikä ensimmäinen kertani Nycissä. Se on kuitenkin tähän saakka pisin ja kaukaisin matkani yksin. Juuri sopivan järkyttävä reissu vanhemmilleni, jotka yrittävät parhaansa mukaan hyväksyä tarpeeni seikkailla! 

Mietin, mistä aloittaisin tämän blogini, mikä oli se hetki, kun aloin tuntea tarvetta matkustaa yksin. Juttu ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen. Toivon, että postausteni myötä kokonaiskuva alkaa hahmottua. Se täytyy sanoa, että muistan kyllä ajan, kun en oikein ymmärtänyt matkustamista. En ole koskaan uinut rahassa, joten olen mieluummin sijoittanut konkreettisiin asioihin. Ajattelin jotenkin käytännöllisesti, että eikö olisi fiksumpaa ostaa astianpesukone ja nauttia siitä arjessa, kun että viettää silmänräpäykseltä tuntuvan viikonlopun Pariisissa. Jossain vaiheessa kuitenkin alkoi kulkurin sydän laulaa. Varoitus! Tämä blogi tulee sisältämään myös astrologisia pohdintojani! Selitän nimittäin myös astrologisen karttani avulla, miksi olen sellainen kuin olen ja miksi haluan sellaisia asioita kuin haluan. 

Myös rakkauteni musiikkiin tulee toivottavasti näkymään täällä. Jaan inspiraation lähteitä sekä hedelmiä nautittavaksi. Lisäksi saatan pohtia joitain yhteiskunnallisia ja sosiaalityöhön liittyviä asioita; opiskelu ja työ ovat kuitenkin hyvin suuri osa elämääni. Valokuvat tulevat varmasti maalaamaan postauksiani. Jaan myös videoita, kunhan jaksan ensin leikata ja ladata ne! Tuntuu, että olen elämässäni jotenki siinä vaiheessa, että alan löytää suuntaani. Tuntuu, että olen juuri kuoriutumassa ja tämä blogi olisi mielekäs tapa siihen. Ennen kesäkuun matkaani ripottelen tänne fiiliksen mukaan muistoja sekä nykyisiä mietteitä, kaikki pohjustaen tulevaa matkapäiväkirjaani.

Siis tervetuloa lukemaan Travelling Solo -blogia! Ehkä tähän vielä sopisi sellainen musiikkivertauskuva, että sooloille on paikkansa. En halua erota orkesterista, en halua soittaa yksin. Haluan vain välillä soittaa sooloja. Myös soolot soitetaan vuorovaikutuksessa orkesterin kanssa.

Ellu <3