Olin sunnuntaina kattomassa kaverin pesispeliä Lapualla, josta jatkoin kaverin joukkuekavereiden kyydillä muutamaks päiväks Vaasaan (jossa kaverini siis asustelee). Pölähdin Lapuan Lukkarilan pesäpallokentän reunalle matkalaukun ja lukuisten kassien kanssa (en osaa ikinä pakata järkevästi) Punaisen Tuvan Viinitilalta ostettujen viinipullojen kilistessä muovipussissa. Annoin itestäni siis todella true-pesisfanin kuvan (eikä tätä kuvaa varmaan vähentänyt se, että kulutin aikaani katsomossa lähinnä lukemalla lehtiä, näpsimällä itestäni selfieitä ja googlettelemalla ”milloin pesäpallopeli loppuu” jne. 😀) Tykkäisin kyllä käydä katsomassa pelejä paikan päällä enemmänkin, mutta tuo pesis on aina ollut laji, jonka kaikkia sääntöjä en oo kunnolla sisäistänyt. Tai siis kyllähän lajin pääpointin tajuan, mutta sellainen syvällisempi ymmärrys pelistä on puuttunut, jolloin oon aatellu sen olevan vähän, noh, tylsää.

Mutta asiaan. Tuota Vaasan reissua vois luonnehtia melkeimpä ”ruokamatkaksi Vaasaan”, sillä niin usein tuli syötyä ulkona. Ei taidettu kokkailla kaverini luona kertaakaan, vaan valkattiin aina jokin kivalta kuulostavan rafla ja suunnistettiin sinne. Paistettua siikaa Strampenin lounaalla, sushia Magokorosta, rapukeittoa Il Bancossa ja kesäkurpitsagratiinia Veganassa. Ystäväni entinen työkaveri on tehnyt ”pienimuotoisen” alan vaihdoksen, ja hänet löytääkin muutamana iltana viikossa kaupittelemasta hodareita Oliver’s Innin (tuttavallisemmin Olliksen) edestä. Tulipa siis eräs yö eksyttyä myös sinne! Aika monipuolinen kattaus siis! Vaasasta löytyi myös uusi kahvila-suosikkini, Sweet Vaasa.

Tuo paikka oli kyllä tällaisen sokerihiiren märkä uni (tai pahin painajainen, miten sen nyt haluaa ajatella).

Erilaisten kakkujen, keksien ja muiden herkkujen lisäks tuolta saa myös erilaisia salaatteja. Syö lounaaks salaatti, ja voit vedellä hyvällä omallatunnolla jälkkäriks kakkupalan. Nerokasta.

(Sivuhuomautus: Mä taidan olla jonkin sortin neurootikko, sillä mua ahdistaa ja ärsyttää ku katon tota yllä olevaa kuvaa – miks sen myyjän piti tökätä tuo haarukka tuohon kakkupalaan noin ärsyttävästi? 😀 Ja miks huomasin tämän vasta kuvan oton jälkeen?)

Jokatapauksessa, tuosta pavlovasta tuli suosikki! Mikään missä on marenkia, ei vaan voi olla pahaa!

Vaikka tän postauksen perusteella saa kuvan ettei me muuta Vaasassa tehtykkään kuin syötiin (ei välttämättä kuitenkaan nyt niiiin kaukana totuudesta… :D), tuli siellä myös shoppailtua, istuskeltua auringossa ja lenkkeiltyä.

Nyt pitääkin tästä hipsiä kohta kauppaan, sillä saan viikonlopuks tänne kylään rakkaan lapsuudenystävän. Kivaa! Saapa nähdä mitä sitä keksitään! 🙂