Uhka vai mahdollisuus: Pikkujoulukausi

Hei kaikki kiltit tyypit!

Joulukuun ollessa jo puolessa välissä on ehditty kokea jo pikkujoulut jos toisetkin. Allekirjoittaneella pahin putki on edessä tänä viikonloppuna ja yritin miettiä vähän, että mitä niistä aiemmista pikkujouluista on opittu. Tunnetusti virheitään on hyvä toistaa, jotta ne paremmin jäisivät mieleen kummittelemaan. Tämän viikon tavoitteena on morkkikseton sunnuntai, josta voisi sitten kätevästi pikkuhiljaa siirtyä rentouttavan joulun viettoon.

Ihan ensiksi: glögi on hyvää. Vielä parempaa se on, kun siihen lisää jallua vodkaa punaviiniä mitä tahansa alkoholia. Kuitenkin, erityisesti työpaikan pikkujouluissa, olisi hyvä muistaa, että viina ei maailmasta juomalla lopu. Vettä voi ottaa välillä. Kahdelta yöllä et enää ole janoinen. Jos et muista näitä, saatat päätyä avautumaan epäsopiville henkilöille rakkauselämästäsi, lähettää känniviestejä (ks. edellinen postaus) tai tanssia hieman liian vauhdikkaasti.

Ja niin, jos jostain syystä et ole noudattanut edellistä muistisääntöä niin älä ainakaan herrajee tanssi pöydillä. ÄLÄ TODELLAKAAN! Sieltä voi pudota ja se sattuu. Ja herättää keskustelua. Vielä pitkään.

Ja älä ainakaan epätoivoissasi (koska olet nolannut jo itsesi kuitenkin eikä ole mitään menetettävää eikä känniviestiinkään vastattu) pokaa ketään viime sekunnilla. Se ei ole elämäsi mies. Ja kun koitat vähin äänin poistua tilanteesta niin seuraavan päivän pyykkivuoro ei kuulemma ole hyväksyttävä syy.

Mutta oikeesti. Kaiken nolouden jälkeen mikään ei poista morkkista tehokkaammin kuin puhtaat lakanat.

Hauskaa kautta nyt kuitenkin, may the odds be ever in your favor!

 

1293077725520_6182632.png

 

 

 

Kommentit (4)
  1. Anna Blue Eyes
    15.12.2013, 20:50

    Joiltain osin mietin kanssa, että miksi et julkaissu tätä aiemmin! 😀

    Seuraavan päivän pyykkivuoro ON hyväksyttävä syy.

    1. Oisi itsekin voinut vähän paremmin taas painaa nämä mieleensä. 

      Nm. Ei täysin morkkikseton maanantai

  2. Kiva, että tykkäät! On myös vallan ihanaa tietää, ettei oo ainoa, joka kokee näitä juttuja. Ja tarinoita kyllä riittää (valitettavasti :D), joten blogi pysyy varmasti pystyssä 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *