Niin kuin aiemmin olen kirjoittanut, kevään koronatapahtumien takia turvauduin suurimmaksi osaksi kirjallisuuteen valmistautuessani synnytykseen. Oli myös mielenkiintoista lukea muita raskausajasta ja äitiydestä kertovia kirjoja, sillä ne antoivat paljon perspektiiviä aiheeseen.

Tässä lista omista suosikeistani ja niistä kirjoista, jotka olivat tavalla tai toisella minulle tärkeitä raskausaikana:

Helmi Kekkonen: Olipa kerran äiti

Tämä kaikki on niin tuttua ja niin moneen kertaan pohdittua, ja silti se nousee toistuvasti esille, koska juuri sitä elämä perheessä on, jatkuvaa opettelua ja kasvamista, ihan helvetin raskasta, tärkeää ja kiehtovaa, arvokasta ja ainutkertaista.

Törmäsin tähän kirjaan viime kesänä Akateemisessa kirjakaupassa sattumalta. Lukasin takakannen ja muutaman sivun sieltä täältä, jonka jälkeen kirja päätyi mukaani. Vaikka kirja oli mielestäni välillä turhan äitiysnegatiivissävyinen – toisaalta hienoa että asioita uskalletaan sanoa ääneen – se oli helppo lukuinen ja imaisi minut kerralla sisäänsä.

Rachel Cusk: A life’s work

When summer came I started to feel stuck. My daughter was five months old and she was everywhere, like something sweet but sticky on my life, like molasses, like glue.

Tilasin Rachel Cuskin kohutun autofiktiivisen romaanin viime syksynä ja luin kirjan muutamassa päivässä kannesta kanteen. Vaikka kirja kuvaa välillä hieman inhorealistisestikkin vauva-arkea, sen kirjoitettu muoto viihdytti minua. Tämä kirja toimii antamaan perspektiiviä ja ennen kaikkea se korostaa tavallista, epätäydellistä äitiyttä. Ihanan freessi ote yhdeltä lempi kirjailijaltani.

Katja Tukiainen: Rusina

Kun nyt imetän tämän verran tältä puolelta, ja tämän verran tältä puolelta, niin saavutetaan sopiva esteettinen tasapaino.

Ystäväni Maria vinkkasi minulle alkuraskauteni aikana tästä sympaattisesta Katja Tukiaisen tekemästä sarjakuvakirjasta, jossa Rusina kertoo odotuksesta, syntymästä ja elämästä. Sarjakuva käsittelee sitä, miten raskaaksi tulon myötä vartalo tuntuu muuttuneen muiden omaisuudeksi, sillä pullistuva vatsa vetää yhtäkkiä ympärillä olevien ihmisten käsiä itseensä kuin magneetti. Loppuraskaudessa Rusina tuijottaa kuinka oma napa pullahtaa pikkuhiljaa ympäri.

Adrienne Rich: Of Woman Born

The one aspect in which most women have felt their own power in the patriarchal sense – authority over and control of another – has been motherhood; and even this aspect, as we shall see, has been wrenched and manipulated to male control.

Lukemistani kirjoista tämä on teoreettisin ja vanhin. Kattava 70-luvulla kirjoitettu feministinen teos. Kirja avaa patriarkaalisen kulttuurin äitiyden institutionalisoitumista sekä peilaa niitä naiseuden äitikokemuksiin. Vaikka teos on kirjoitettu viisikymmentä vuotta sitten, se on mielestäni edelleen ajankohtainen.

Anu Silfverberg: Äitikortti

Ei äitiys ole identiteetti, ei se voi riittää. Ja enne kaikkea on turhaa odottaa, että ihmeellinen vauva täyttäisi myös muiden mielet. (…) Muistan erään ystäväni teorian äitiyden mustasta aukosta: että sinne katoaa todennäköisemmin, jos elämässä ei ole jotakin suurta intohimoa ennen sitä.

Kattava ja realistinen kuva äitiyteen liittyvistä aiheista. Tämä kirja antoi minulle todella paljon, kertoo omasta ajasta, eli nykyajan äitiydestä ja antaa tilaa olla omannäköinen äiti. Anu Silfverberg korostaa, että äitiys ei ole rooli, vaan pelkkä osa elämää, kaikkea muuta ympärillä olevaa. Kirjan teemoja ovat muun muassa sukupuolisuus, lisääntyminen, imettäminen ja feminismi.

Marina Lönn & Tytti-Lotta Ojala: Äitiyden jälki

Äitini tilasi minulle vasta julkaistun Äitiyden jälki –kirjan, joka sisältää lyhyitä tarinoita äitiydestä valokuvineen. Kirja oli kaunis ja koskettava, sillä se antoi minulle perspektiiviä omaan tilanteeseeni ja avasi myös ajatuksiani siitä, kuinka monella tavalla voikaan olla äiti. Tästä kirjasta kirjoitin oman jutun täällä.

Ina May Gaskin: Birth Matters – a midwifes manifesta

Tämän Ina May Gaskin kirjoittaman kirjan löysin tehdessäni taustatyötä erääseen tekeillä olevaan työprojektiin. Ina May Gaskin on tunnetuimpia kätilöitä, joka on puhunut naisen synnytyskokemuksen parantamisen puolesta. Hän on niin sanotun luonnollisen synnytyksen puolesta puhuja. Häneltä löytyy myös muutama video, jossa hän puhuu naisten synnytyskokemuksesta. Seuraavaksi haluan lukea häneltä kirjan, joka käsittelee imettämistä.

Angela Garbes: Like a Mother

There is no right or wrong way to be pregnant, to become a mother, to make a family. There is only one way – your way, which will inevitably be filled with tears, mistakes, doubt, but also joy relief, triumph, and love.

Raskauteni loppu metreillä aloimme jakamaan kokemuksia raskausajasta Slovakialaisen ystäväni Katarinan kanssa tapaamalla virtuaalisesti kerran viikossa. Katarina suositteli minulle Angela Garbesin kirjaa, jonka hän lähetti minulle pdf:nä. Heti kirjan alussa innostuin kirjoittajan avoimesta suhtautumisesta raskauteen ja äitiyteen. Kirja kokoaa melko tiiviisti erilaisia raskauteen ja sen sosio-kulttuuriseen olemukseen liittyviä aspekteja. Se käsittelee feministisestä perspektiivistä raskautta kokemuksena, käy läpi raskauden historiaa ja kulttuurillisia eroja sekä puhuu raskauteen liittyvistä tavoista ja tabuista.

Anna Wahlgren: Lapsikirja

Tämän paksun lapsiraamatun sain äidiltäni heti raskauteni alkumetreillä. Kirjan kirjoittaja Anna Wahlgren oli 80-luvulla sen ajan edelläkävijä muun muassa imetykseen liittyvissä asioissa ja kirja sen aikakauden hitti. Vasta myöhemmin paljastui, että ruotsalainen kirjan tekijä ei itse ollut mikään unelma äiti, kun hänen lapsensa nousivat puhumaan. Kuitenkin olen vaihe vaiheelta lueskellut pitkin raskauttani tätä tiiliskiven kokoista kirjaa, joka käy läpi myös raskauden jälkeisiä vuosia lapsen kasvatuksessa. Vaikka kirjaa ei kannata ihan kirjaimmellisesti lukea, mutta se antaa perspektiiviä oman aikansa äitiysihanteisiin ja välillä jopa huumoria. Kirjassa neuvotaan myös hullunkurisesti laihduttamaan synnytyksen jälkeen kaikki raskaudenaikana tulleet kilot pois ja reseptinä tälle laihduttamiselle annetaan aterian korvaaminen lämpimän veden juonnilla:

Ennalleen kutistuneen vyötärön ja litteän vatsan resepti on siis: rasvausta raskauden aikana, kiristys synnytyksen jälkeen ja annos jumppaa.

Ja lapsen kasvattamisesta yksin hän kirjoittaa:

Vastuun kantaminen yksin ei ole vaikeinta. Vaikeinta, minulle, on ollut kokea ilot yksin. Kun ei ole ketään vieressä, näkemässä pientä lasta, kuulemassa kun hän sanoo ensimmäisen sanansa, seuraamassa ensimmäisiä vaapuvia askeleita, näkemässä  kun pienet käsivarret kurottuvat ensimmäiseen halaukseen – silloin yksinäisyys viiltää syvälle, tuskaksi lapsenkin puolesta. Ei ole ketään, jolle sanoisi: ”Näitkö sinä? Kuulitko sinä? Katso – miten taitava hän onkaan jo! Olen jäänyt paljon vaille täydestä ilosta, joka on jaettua iloa. Mutta yksinäisyydessä minusta tuli myös vahva. Siinä, joka vaalii yksin lastaan, kasvaa syvä ja nöyrä voima.