Itkuviikon huipennus

 

Sitä vain halasi ja itki. Rutisti tiukemmin ja itki lisää. Viimeiset viikot ennen lähtöä oli ihan kamalaa aikaa. Tiesi vilkuttavansa ystäville ja läheisille viimeistä kertaa vähään aikaan. Vaikka on poissa vain 4kk ja ihan melkein kulman takana, vain lyhyen lentomatkan päässä, itketti silti ja kovasti. Onneksi ei ihan hoksaakkaan, koska saa ensi kerran rutistaa karvakamua, pussata heti aamulla tai mennä naapuriin iltateelle.

Pakkasin pääasiassa lähtöaamuna. Luullakseni kuvittelin lähteväni parin viikon lomalle. Matkalaukut ja looginen järjestys eivät tällä hetkellä oikein soinnu yhteen. 

Helsinki-Amsterdam -lennolla olo alkoi hieman helpottumaan. Määränpäässä paistoi ilta-aurinko ja lentokenttä oli söpömpi ja kotoisampi kuin muistin. Junamatka Amsterdamista Haagiin sujui mutkitta. Hymyilytti.

Tänään aamulla otettiin määränpääksi ranta sekä joku herttainen kahvila aamiaispaikaksi matkan varrelta. Ei löytynyt rantaa eikä kahvilakaan sattunut kohdalle silloin, kun vatsa vaati. Jos reitti on lähes suoraa viivaa hotellilla rannalle, miten voi olla mahdollista eksyä matkalle sen kuusitoista kertaa?! Vajaa neljä tuntia käveltyämme löydettiin kuitenkin takaisin hotellille. Onneksi kaupunki on kaunis ja sää oli ihana. Matkalla meidät ohitti myös monta loistavaa polkupyöräviritelmää. Odotan niin innolla, että saan ostettua oman pyöräni ja pääsen sillä sotkemaan! 

 

KOIRAOSUUS….

Pelkäsin kovasti ennen lähtöä, miten paljon tulisin ikävöimään Oivaa. Ikävä on, mutta ei onneksi vielä niin tuskallinen kuin luulin. Toistaiseksi vastaan on tullut kaksi sinisilmäistä pitbullia, ranskanbulldoggi, mopsi, melkein staffi, corgi, mäykky, kääpiöspinseri, yksi söpö sekalainen makkara sekä pyörällä matkustava kultainennoutaja!! Eksyessämme kävelyllä löydettiin myös hyvin aidattu vehreä puistoalue, jossa koiria ulkoili paljon. Se on siis määränpääni kuin pahin Oiva-ikävä iskee. 

 

Ps. Lainatakseni illan Vain Elämäästä (Kyllä, sen voi katsoa vieraalla maalla!!) Vilkkumaan Maijaa: selkä edellä tässä mennään. Vasta jälkikäteen nähdään, mitä tämä toi tullessaan.

Halauksin, Riina