Minne käy matka
Olen ajatellut, että yrittäisin vastata kahteen kysymykseen.
Miksi vuoden irtiotto?
Minne käy matka?
Miksi vaatii vielä vähän enemmän pohdiskelua, joten aloitetaan tuosta matkasuunnitelmasta. Tai pitkälti suunnittelemattomuudesta!
Ihana työkaverini Ilona nappasi minusta kuvan yllätysläksiäisissäni. Sama tunne on läsnä tänäänkin. Kun kaikki on mahdollista.
Selkein osa matkasuunnitelmastani toteutuu ensi viikon torstaina, kun lennämme ystäväni kanssa Pekingiin, Kiinaan. Perillä odottavat ystävät ja sitten suomalais-kiinalainen muumiperhe on jälleen koolla. Kaksi asiaa lievittävät jännitystä. 1. En lennä yksin ensimmäistä kertaa Aasiaan. 2. Vastassa odottavat ystävät.
Pekingiin saapumisen jälkeen suunnitelmat päättyvät. Ei ole aikataulua. Ei varattuja lentoja. Ei varattuja majoituksia.
On vain ajatuksia. Haaveita. Toiveita. Ja sitten on uusi periaate: Olla vain paikoissa, joissa on hyvä olla. Ei ole pakkoa, eikä lopullista suunnitelmaa, joka saattaisi sitoa. Pelkästään mahdollisuuksia.
Kiinassa kiehtovat Pekingin lisäksi Shanghai, Hong Kong ja rannikkokaupungit muutenkin. Olenhan jo kertonut, että meri on yksi lempiasioistani? Luotan siihen, että kiinalaiset ystävät osaavat ohjata parhaalle mahdolliselle seikkailulle. Laura Lovesin Laura on houkutellut Shanghaihin seurakseen lokakuun lopulla ja asian yhteydessä on mainittu myös spa (oijoijoi). Hong Kongissa on marraskuun lopussa Clockenflap-festivaali, sille on jo lyijykynämerkintä kalenterissa. Tosiaan, ensimmäisen kerran lähden Aasiaan, joten Etelä-Korea ja Soul olisi ihana nähdä, Japani myös. Eilen bussimatkalla sain suosituksen Indonesiasta. Miksei Thaimaa, Malesia, Sri Lanka tai Filippiinit?
Tällä hetkellä uskon, että reisssaan ympäri Aasiaa loppuvuoden. Toivottavasti ainakin osan aikaa yhdessä ystäväni kanssa, mutta kun kaksi ihmistä lähtee matkalle ilman suunnitelmia, niin mikään ei ole vielä varmaa. Aasian jälkeen suuntana todennäköisesti Australia, kenties myös Uusi-Seelanti. Siellä alkaisi kesä ja tietenkin myös festivaalisesonki! Australiaan ystävä ehdotti auton vuokraamista ja työviisumin hankkiminen on myös vaihtoehto. Mitä jos syventäisi omaa kahvifiilistelyään ja opettelisi baristan taitoja Australiassa, hmmmm!
Keväällä Pohjois-Amerikka ja Kanada houkuttelisivat. Ystäväperhe juuri muutti Kaliforniaan, ehkä he kaipaisivat lapsenvahtia iltaisin?
Seuraava kesä on helppo viettää Euroopassa. Festareita on joka kaupungissa, joten valinnanvaikeutta on tiedossa. Kaksi viikonloppua ensi kesältä olen jo merkinnyt kalenteriini. Kesäkuun loppupuolelta Glastonburyn, joka on Euroopan isoista festareista vielä kokematta ja johon normaalissa kesäaikataulussani en pääsisi lähtemään. Tietenkin tuleva Ruisrock on myös kalenterissani permanent-tussilla merkittynä <3 Kyllä hyvään kesään kuuluu aina vähintään yksi viikko Turussa! Suunnitelmissa on lisäksi Portugalin Porton Primavera Sound, joka olisi hieno kokea, kun Barcelonan Primavera Sound on jo erinomaiseksi havaittu pariin otteeseen. Portoon houkuttelevat myös ystävät, jotka puoltavat vahvasti reissua Portugaliin.
Onhan niitä ajatuksia tulevasta vuodesta aika paljon, kun kaiken yhteen ynnäsi. Mutta, hengitänpä syvään jälleen, hörppään jo vähän viilentynyttä kahvia ja muistan, että huomenna saatan ajatella jo kaiken aivan toisin. Päivä kerrallaan, yksi kaupunki ja lento kerrallaan. Ei ole tarve kiirehtiä mihinkään.
P.S. Unohdin Islannin! Ehkä lentomatkalla Kaliforniaan voisi pysähtyä Islannissa, jonka haluaisin antaa hurmata minut kolmannenkin kerran.
P.P.S. Lupaan Kiinasta paljon enemmän valokuvia! Berliinin aikataulussani on konkreettisesti vain yksi asia: kameran osto!