Universaalit muutoksen vaiheet
Ehkä vähän korkealentoisempi aihe tällä kertaa. Ei niinkään muutoksen vaiheet, mutta universaalit – se vie ajatukset heti korkealentoisempiin sfääreihin.
Muutos herättää yleensä hirveän määrän ajatuksia, joten ehkä asia sussakin jollain tapaa resonoi, kun olet tekstin äärellä. Muutokseen liittyy usein myös valtava määrä tunteita ja saattaa pelottaa, sen tunnistamme ehkä kaikki. Vaikka kuinka järkeilemme, että asiat järjestyvät kyllä lopulta parhain päin, eikä mikään tilanne ole pysyvä, on muutoksen keskellä toisinaan tosi tukala olla.
Törmäsin ajatusmalliin (tai oikeastaan mallin viralliseen termiin Universal cycles of change) pari päivää sitten ja oli pakko tutustua aiheeseen vielä vähän syvemmin – muutos on ollut isosti itsellä mielessä viime päivinä.
Opin jo vuosia sitten Vipassana-meditaatioretriitillä, että ainoa varma asia elämässä on muutos. Sanat This will also change iskostui retriitin aikana tajuntaan. Vipassanan tavoitteena on oppia tarkastelemaan asioita sellaisina kuin ne ovat. Takertumatta siihen mitä oli tai mitä pitäisi olla. Tämän opin myötä elämästä olisi mahdollista poistaa turhaa kärsimystä.
Ihmisiä kun ollaan, takertuminen on meille varsin helppoa. Mikäli asiat ovat hyvin, haluamme niiden pysyvän sellaisina. Jos asiat ovat huonosti, takerrumme joko itse huonoon fiilikseen näkemättä metsää puilta tai siihen, mitä meillä ei ole. Toisin sanoen mieli on hyvin helposti aina jossain muualla kuin tässä hetkessä.
Muutoksen vaiheet: kasvusta lepotilaan
Takaisin muutoksen vaiheisiin. Mallin kehittäjän, Kris Hallbomin, mukaan luonto on mahtavin opettajamme ja voimme oppia itsestämme valtavasti vain tarkkailemalla luontoa. Olemmehan itsekin luontokappaleita. Muutoksen vaiheet luovat jatkuvan prosessin, jonka mukaisesti kaikki – niin elävät kuin elottomat – kappaleet tässä maailmassa kehittyvät ja muovautuvat. Kierrossa on siis seitsemän vaihetta:
- Luominen: muutoksen alku, uuden syntyminen
- Kasvu: asian toteutuminen, laajentuminen ja muotoutuminen
- Kypsyyden monimutkaisuus: asia muovautuu monimutkaisemmaksi – kohti täydellisyyttä – ja saavuttaa vakiintuneen tilan. Tässä tilassa asia toimii parhaiten
- Turbulenssi: asian jatkaessa kasvuaan ja kehitystään siitä tulee liian monimutkainen – syntyy turbulenssia, joka ikään kuin ympäristön palautteena kertoo, että jonkin asian on muututtava.
- Kaaos: Asia/tilanne alkaa hajota.
- Irti päästäminen: Kun kaaos pääsee valloilleen, on luovuttava niistä osista, jotka eivät enää palvele. Näin saadaan tilanne jälleen tasapainotettua kaaoksesta.
- Lepotila: uudistumisen tila, jossa on mahdollista reflektoida edellisten syklien tuomia oppeja. Tämä sykli vie jälleen kohti luomisen sykliä.
Prosessista hyvänä esimerkkinä voidaan ajatella vaikka puuta, joka kasvaa siemenestä täyteen kukoistukseensa, kokee syksyn tuoman muutoksen, pudottaa lehtensä ja lepää talven yli, kunnes keväällä on valmis taas uuteen muutokseen. Toisena esimerkkinä käärme, joka yhtään prosessia vastustelematta luo uudelleen nahkansa ja jatkaa elämäänsä muina käärmeinä muutoksen jälkeen.
Me ihmiset ollaankin ainoa luontokappale, joka kykenee prosessia ylipäänsä vastustamaan.
Vaikka sanat turbulenssi ja kaaos tuntuvat ahdistavilta (ja esimerkiksi itse niihin juuri tällä hetkellä oman elämäntilanteeni vuoksi samaistun), ei muutoksen prosessissa ole läheskään aina kyse mistään elämää mullistavista asioista, vaan prosessia voi katsoa hyvin arkistenkin asioiden kautta. Mitkä arkiset asiat tai ajatusmallit eivät enää ehkä palvele ja joista olisi hyvä päästää irti?
Ajatusmalli kyllä puhutteli juuri tällä hetkellä isosti ja sai pohtimaan oman elämän käännekohtia näiden vaiheiden kautta – tunnistan niitä kyllä selvästi. Mitä ajatuksia sussa herää, tunnistatko nämä muutoksen vaiheet omassa elämässä?
Jos et vielä aiemmasta linkistä kurkannut lähteenä käyttämääni juttua, niin suosittelen lukemaan sen täältä, mikäli aihe jollain tapaa sussa resonoi.
Hanne
Viimeksi: Nollauksella uuteen vuoteen
Pakko lisätä tähän vikaksi huomioksi vielä, että välillä on niin hämmentävä fiilis sellasesta tietynlaisesta johdattelemisesta. Kun tietyt teemat tai termit toistuu elämässä. Pari päivää sitten törmäsin mulle täysin uuteen ajatukseen somessa, jonka melkeinpä samalla sekunnilla ystävä laittoi mulle viestillä. Nyt kun kirjoittelin tätä, vilkaisin pikaisesti Instagramin syövereitä – päädyin hetkeksi kuuntelemaan liveä, jossa puhuttiin mm. siitä, miten itsestä ja ihmisyydestä voi oppia paljon esimerkiksi luontoa tarkkailemalla. Nää on näitä.✨🤷🏻♀️