Ryhtiliike vai viimehetken paniikki?
Pomodoro to the rescue!
Jos viime viikolla vaivasi saamattomuus, niin tällä viikolla oon ahkeroinut kyllä senkin edestä. Havahduin siihen, että kouluhommia tosiaan oli kasaantunut ja niiden vaatima aika olikin yllättävän suuri. Mulla on vielä pieniä haasteita sen hahmottamisessa, kauanko esimerkiksi lähteiden lukeminen vie aikaa. Ja raporttien kirjoittaminen lähdeviitteineen – etenkin se! Muutama kirosana tässä jo pääsi ja ne vuosien takaiset muistot opparin kirjoittamisesta palasivat kiljuen mieleen. Toisaalta onneksi näitä kirjotustehtäviä tuntuu riittävän, niin ehkä oppariin mennessä homma sujuu jo rutiinilla (tai ehkä ei).
Paniikista on hyötyä, jos se edesauttaa jonkun järkevän ratkaisun syntymistä ja nyt onneksi näin kävi. Päätin siis testata ns. pomodoro-tekniikkaa, josta jossain vaiheessa paljon kirjoiteltiinkin. Tekniikka, jossa valtavalta tuntuvan työmäärän saa pilkottua pienemmiksi osiksi, eikä työskentely vaadi kerralla pitkään kestävää intensiivistä keskittymistä. Tekniikka toimii mulla ihan älyttömän hyvin ja oon saanut viimeisen muutaman päivän aikana hullun määrän koulujuttuja edistettyä. Ensi viikkoa ei tarvitsekaan ehkä viettää paniikissa itkien ja itseään soimaten, että miksi oi miksi piti jättää asiat näin lähelle deadlineja.
Pomodoro pähkinänkuoressa
Pomodoro-tekniikan perusajatus on seuraava:
- Määrittele ennakkoon tehtävä, johon haluat keskittyä
- Säädä ajastimeen 25 min.
- Keskity tehtävään niin kauan, kunnes ajastin ilmoittaa ajan päättyneen
- Kirjaa ylös, mitä sait aikaan
- Pidä 5 min. tauko
- Neljän ”tomaatin” eli jakson jälkeen pidetään pidempi (15-30 min.) tauko (Lähde: Gradutakuu)
Oon toteuttanut tätä itse vähän räätälöidyllä versiolla, enkä esimerkiksi ole pitänyt kirjaa siitä mitä sain aikaan. Koska oon moderni muikki, latasin tähän avuksi sovelluksen. Nyt testikäytössä siis BeFocused-sovellus (App Store-linkki), johon on mahdollista listata erikseen myös tehtävät, joihin aina keskittymistuokionsa haluaa käyttää. Sovellus kerää dataa siitä montako keskittymisjaksoa tehtävä on vaatinut ja voi ylipäänsä seurata sitä paljonko päivittäin on käyttänyt aikaa intensiivisesti keskittyen. Mun testikäyttö on kestänyt huimat kaksi päivää, joten en ihan vielä osaa antaa kattavaa arviota, mutta ainakin parin päivän työskentely on ollut tehokasta ja soljuvaa sovelluksen kanssa. Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy myös Fokuskello, joka ajaa yksinkertaisuudessaan saman asian ja muita vastaavia sovelluksiakin on valtava määrä.
Lisäksi oon räätälöinyt itselle tähän myös vähän erilaiset ajat. Testasin ensin puolen tunnin keskittymistä vartin tauolla, mutta päädyin lopulta keskittymään 25 min., jonka jälkeen pidän 10 min. tauon. Etenkin uuden asian sisäistäminen tai raporttien kirjoittaminen on sen verran raskasta hommaa (ainakin toistaiseksi), että koen tarvitsevani pikkusen enemmän hengähdysaikaa ennen seuraavaa rupeamaa.
Ensimmäiset fiilikset
Tällä hetkellä mulla on fiilis, että pomodoro on tullut jäädäkseen. Vaikka varsinaista työskentelyaikaa ei välttämättä tule edes montaa tuntia (opiskelupäiville asetin tavoitteen saada kahdeksan jaksoa suoritettua, mikä tarkoittaa käytännössä 200 minuuttia keskittymistä), oon kokenut että saan ihan hirveästi aikaseksi kun yksinkertaisesti keskityn tuon vaaditun ajan, enkä harhaudu vastailemaan viesteihin tai selailemaan eläinvideoita someen. Tai miettimään kauppalistaa. Tai miettimään mitä telkkarista tulee illalla. Taitaitai… Yllätyin isosti siitä, miten paljon yhden keskittymishetken aikana oikeasti saa aikaan. Nykyään kun kultakalan keskittymiskyky on enemmän sääntö kuin poikkeus, vaaditaan vähän rankempaa itsensä käskyttämistä.
Tämäkin teksti syntyi päivän vikojen keskittymisjaksojen (tai tomaattien) avulla. Kiva saada sellasta hyvää tekemisen meininkiä tähän opiskeluunkin! Ehkä tulevaisuudessa vältyn jo pahimmilta viime hetken paniikeilta – nyt on jo reilusti enemmän tekemistä kurssien kanssa, eikä ole varaa hirveästi löysäillä. Toki nyt kun on lomautettuna reilummin aikaa, eikä tarvitse opiskella töiden ohella, niin onhan sitä vapaa-aikaa joka tapauksessa ihan riittävästi. Töiden ohessa opiskeleminen olisi aivan eri juttu ja nostan hattua kaikille moisille ahertajille!
Ootko testannut pomodoroa?
Ihanaa (pimenevää) sunnuntaita!
Hanne