hei maailma ja muita kekseliäitä otsikoita

Perustin näköjään palstan. Hups. Olen kyllä perustanut aiemminkin blogeja, mutta koskaan en kai ole päässyt kahta postausta pidemmälle. Katsotaan miten tällä kertaa käy. Suhtaudun toiveikkaasti, koska vuosien varrella on kertynyt yhtä ja toista sanottavaa työnhaun iloista. Nopeasti miettimällä keksin kymmenkunta aihetta, joista ainakin on ihan välttämätöntä kirjoittaa. Lähinnä kai siksi että saan sanottavani sanottua, vaikken varsinaisesti tuhatmäärin lukijoita oletakaan saavani. Jos tänne nyt kuitenkin sattuu joku tuttu eksymään, olisi kiva tietää asiasta, jottei kukaan joudu ensin lukemaan ja sitten vielä kuuntelemaan paasaustani. 

Mikäli joku ei vielä tajunnut, tämä on siis työnhakupalsta. Ei mikään nykyajan megatrendi, enkä suoraan sanoen usko, että myöskään tulevaisuuden ilmiö, mutta en olekaan koskaan ollut mikään trendikkyyden perikuva. Voin satunnaisesti kirjoittaa jostain työnhakua vain löyhästi sivuavasta asiasta, mutta mitään lifestyleblogia ei ole tarkoitus ruveta kirjoittamaan. Ainakin toivon että työnhausta ei tule minulle pysyvää elämäntapaa. 

Tässä palstassa ei ole kuvia, koska en halua julkaista kuvia itsestäni repimässä epätoivoisena hiuksiani työnhaun melskeissä, enkä myöskään aio ottaa asukuvia niistä vaatteista, joissa töitä haen. Tänään tosin laitoin kauluspaidan päälle itseluottamuksen kasvattamiseksi, tämä vaateasioista kiinnostuneille tiedotettakoon. Jos joku kaipaa kuvitusta, suosittelen naputtelemaan We Heart Itin hakuun jotain mieltäylentävää. Kokeilin muuten huvikseni sanaparia “job hunting”, ei tuottanut yhtään tulosta. En siis ole ilmeisesti ainoa joka ei suorastaan rakasta työnhakua.