Myönnän avoimesti että stressaan työllistymistä ihan liikaa. Tiedän, ettei työnhakuani yhtään auta se, että herään aamuyöstä miettimään asiaa, mutta silti niin käy aina välillä. Olen kyllä noin yleisesti ottaen mielestäni oppinut stressaamaan vähän vähemmän viime vuosina, mutta jostain syystä tämä työnhaku on sellainen asia, jota en osaa olla miettimättä. Eräs tuttavani on menestyneesti käyttänyt strategiaa “no mä sit vähän ennen sopimuksen loppumista alan katella jotain, eiköhän taas jotain löydy”, mutta en ole uskaltanut ottaa hänestä mallia.

Nykyinen työsopimukseni on päättymässä 31.12.2011, joten elämme siis varsin korkean stressitason aikaa. Aloitin työnhaun jo elokuussa, mutta tulokset ovat tähän mennessä olleet olemattomia. Suurin saavutukseni toistaiseksi taitaa olla tekemäni SWOT-analyysi. Koska suhtaudun mieluusti työnhakuun projektina – en siis vallitsevana asiantilana – päätin ihan omatoimisesti, että SWOTia voi käyttää myös työnhakuprojektin kartoittamiseen.

Miltä SWOTini sitten näytti? S-kohdassa (strenghts) listasin mm. sen, että minulla on oikeasti jo aika paljon työkokemusta, myös sitä valmistumisen jälkeistä. Tosin hiljattain yksi ystäväni esitti mielenkiintoisen teorian siitä, että liiasta työkokemuksesta voi olla haittaa, vaikutan kuulemma siltä että yritän liikaa. Palaan tähän asiaan myöhemmissä postauksissa. W-kohtaan (weaknesses) taas jouduin harmikseni listaamaan palstani nimen. Tuntuu nimittäin siltä, että työnhaussa humanistit eivät ole kovin vahvoilla ja Turku on mielestäni kaikin muin tavoin melko täydellinen kaupunki, paitsi kun pitäisi löytää työpaikka. Palaan myöhemmin tarkemmin tähän Turku-aspektiin, mutta mieluiten siis löytäisin tulevan työpaikkani nykyisestä kotikaupungistani. 

O-kohtaan (opportunities) oli hiukan hankala keksiä mitään kovin vakuuttavaa, mutta lopulta tulin siihen tulokseen, että kai ilmaiseksi tehtävien töiden melko hyvää tarjontaa voidaan pitää jonkinlaisena mahdollisuutena. Onhan se kiva tietää, että vaikkapa Suomen lähetystöihin etsitään säännöllisesti väkeä, jos vain pystyy rahoittamaan työskentelynsä jollain muulla keinolla kuin työnantajan maksamalla palkalla. Kirjoitan näistä ns. ilmaistöistä enemmän myöhemmin. T-kohta (threats) sai alleeen muun muassa Suomea uhkaavan taantuman. Jos niitä työpaikkoja oli vaikea löytää hyvässä taloustilanteessa, niin nyt se ei taida olla ainakaan sen helpompaa. Tähän positiiviseen ajatukseen onkin hyvä päättää tämä postaus.

Perustin näköjään palstan. Hups. Olen kyllä perustanut aiemminkin blogeja, mutta koskaan en kai ole päässyt kahta postausta pidemmälle. Katsotaan miten tällä kertaa käy. Suhtaudun toiveikkaasti, koska vuosien varrella on kertynyt yhtä ja toista sanottavaa työnhaun iloista. Nopeasti miettimällä keksin kymmenkunta aihetta, joista ainakin on ihan välttämätöntä kirjoittaa. Lähinnä kai siksi että saan sanottavani sanottua, vaikken varsinaisesti tuhatmäärin lukijoita oletakaan saavani. Jos tänne nyt kuitenkin sattuu joku tuttu eksymään, olisi kiva tietää asiasta, jottei kukaan joudu ensin lukemaan ja sitten vielä kuuntelemaan paasaustani. 

Mikäli joku ei vielä tajunnut, tämä on siis työnhakupalsta. Ei mikään nykyajan megatrendi, enkä suoraan sanoen usko, että myöskään tulevaisuuden ilmiö, mutta en olekaan koskaan ollut mikään trendikkyyden perikuva. Voin satunnaisesti kirjoittaa jostain työnhakua vain löyhästi sivuavasta asiasta, mutta mitään lifestyleblogia ei ole tarkoitus ruveta kirjoittamaan. Ainakin toivon että työnhausta ei tule minulle pysyvää elämäntapaa. 

Tässä palstassa ei ole kuvia, koska en halua julkaista kuvia itsestäni repimässä epätoivoisena hiuksiani työnhaun melskeissä, enkä myöskään aio ottaa asukuvia niistä vaatteista, joissa töitä haen. Tänään tosin laitoin kauluspaidan päälle itseluottamuksen kasvattamiseksi, tämä vaateasioista kiinnostuneille tiedotettakoon. Jos joku kaipaa kuvitusta, suosittelen naputtelemaan We Heart Itin hakuun jotain mieltäylentävää. Kokeilin muuten huvikseni sanaparia “job hunting”, ei tuottanut yhtään tulosta. En siis ole ilmeisesti ainoa joka ei suorastaan rakasta työnhakua.