tervetuloa töihin, palkkaa emme tosin maksa
Kuten asiantuntevassa SWOT-analyysissani totesin, ilmaistöitä kyllä tuntuu olevan tarjolla. En tosin tiedä, niitä palkattomiakaan töitä niin helppo saada. Uskoisin kuitenkin, että jos valitsee tarpeeksi epätrendikkään kohteen ja vaikuttaa tyypiltä, josta on enemmän hyötyä kuin haittaa puljulle, lienee suhteellisen helppo päästä palkattomiin töihin. Eri asia ovat sitten suurlähetystöt ja kulttuuri-instituutit ja muut yleistä kiinnostusta herättävät kohteet, kaikkein suosituimpiin paikkoihin ei taideta noin vain marssia töihin, vaikka palkaksi riittäisi pelkkä merkintä cv:ssä.
Tällä syksyn 2011 työnhakukierroksella en ole vielä hakenut ilmaistöihin, ajattelin että se on sitten vasta se viimeinen vaihtoehto, jollei mitään muuta löydy. Tavallaan on ihan lohdullista ajatella, että on olemassa tällainenkin mahdollisuus, jos muualla ei tärppää. Toisaalta taas on aika epäreilua että pappabetalar-tyypit voivat mennä ulkomaille palkattomaan harjoitteluun / työelämävalmennukseen / vapaaehtoistyöhön ja sitten tällä kokemuksella ohittaa erään nimeltämainitsemattoman ministeriön rekrytointijonossa mennen tullen ne tyypit, jotka viettivät kesänsä tiskaamalla. Myönnän, esimerkki oli hyvin kärjistetty ja varmasti on myös sellaisia ihmisiä, jotka ovat tiskanneet itsensä maailmalle ilmaistöihin.
Tästä aiheesta on kirjoitettu muualla paljon kattavammin ja asiantuntevammin, halusin kai vaan todeta omasta puolestanikin että elämä on epäreilua. Tai koska itse edustan tällaista suomalaista pullamössöä, jonka elämä on kuitenkin ihan äärettömän helppoa globaalista näkökulmasta, ehkä olisi parempi kuitenkin todeta että elämä on valintoja. Lisätäkseni kliseisten lausahdusten määrää entisestään haluaisin vielä todeta, että koskaan ei ole liian myöhäistä, mutta valitettavasti se ei ihan pidä paikkaansa, sillä työnhaussa törmää silloin tällöin ikärajoihin.