Esteettömyyttä tai sen puutetta: lastenvaunujen kanssa liikkuminen avartaa

Lastenvaunujen kanssa liikkuminen on avannut silmäni lähiympäristön esteellisyydelle. Ei ahtaisiin oviaukkoihin, raskaisiin ja ”väärään suuntaan” avautuviin oviin, askelmiin ja muuhun sellaiseen ole aiemmin joutunut kiinnittämään huomiota. 

Tässä tulee lista Turun idioottimaisimmista paikoista lastenvaunujen kanssa liikkuvan kannalta. Elinpiirini ja kaupunkituntemukseni on vielä niin suppeaa, että tästä puuttuu varmasti monta ääliömäisyyden huippua. Listalla on siis paikkoja, joissa kaiken järjen mukaan pyörii vaunujen kanssa liikkuvia ihmisiä. En siis yritä palauttaa mieleeni miten esteettömyys on otettu huomioon esim. Dynamossa, Donnalla tai edes Börsin yökerhossa. Hmm olen saattanut olla kyllä sellaisessa kuosissa noissa paikoissa viimeksi vieraillessani, että ympäristössä on tuntunut olevan esteitä vaikka muille jakaa…

Ja vielä disclaimer: pyörätuolilla on vaikeampi liikkua, kuin vaunuilla. Joten hatunnosto niille, jotka painivat vielä hankalamman ympäristön kanssa 24/7 .

Se lista siis:

1. Ehdotonta ykkössijaa pitää Hansan kauppakeskus. Voi luoja sentään. Jalkaisinkin siellä on mahdotonta löytää, kun ovia ja ”taloja” ja sokkeloita on vaikka muille jakaa. Mutta vaunujen kanssa vaikeuskerroin kasvaa. Hissin kerroksia ovat mm. A1 ja B2. Informatiivista! Kaikkialla on eri tasoja, jotka eivät ole kuitenkaan varsinaisia kerroksia. Mun olisi helpompaa muistaa vaikkapa että joku kauppa on 3.kerroksessa, kuin että yrittää muistaa onko liike 6 askelmaa ylempänä vai alempana mutta silti samalla tasolla kuin joku muu. Ja kummalle tasolle tämä hissin nappi B1 nyt veikään. Jumaliste! Ja miksei niitä lastenvaunuramppeja voi olla noissa portaikoissa? Luulisi olevan suht.edullista ja helppoa jälkiasennettavaa. 

2. Nimeltämainitsematon lastenvaate- ja tarvikeliike ydinkeskustassa. Huhhuh, tässä hämmästyttää eniten liikkeen myyjä. Liike on vanhemman talon kivijalassa, joten sisääntulossa oli askelmaa ja raskasta ovea ja vaunuille liian ”lyhyttä” tuulikaappia, johon meinasi jäädä jumiin. Liike oli sisältä myös 2 tasossa ja hiton ahdas ja kummallisesti sisustettu. Arkkitehtuurille he eivät voine mitään, eikä tietenkään  voi olettaa, että heillä olisi ollut välttämättä mahdollisuutta valita näppärämpää liiketilaa. Mutta olisi se myyjä voinut edes auttaa oven kanssa! Tuskin on tavatonta, että lastenvaatekauppaan pyrkii sisään asiakas lastenvaunujen kanssa! Ja ennen kuin joku sanoo että olisit pyytänyt apua, niin huomautan, että olin jumissa siellä tuulikaapissa itsekin. Myyjä seisoskeli tiskin takana ja katseli ähellystäni uteliaana. Liikkeessä ei ollut muita asiakkaita. Hän olisi voinut kävellä 5 askelta ja avata oven. Mutta ei.

3. Wäinö Aaltosen museo. Jää Kuutti Lavoset näkemättä ellen sunnuntaihin mennessä saa seuraa museoon! Tai ellen jätä vauvaa kotiin ja mene yksin. Menimme vauvan kanssa museon ala-aulaan eilen vain todetaksemme, että ei tästä mitään tule. Taas oli niitä eri tasoja, n. 10 portaan korkeuseroilla. Se on niin paljon, etten viitsisi ryttyyttää vaunuja ylös ja alas. Miksei voi olla ramppeja? Portaikot ovat kuitenkin tosi leveät, tilaa luulisi riittävän. Olihan portaiden reunassa kyllä seinää vasten taitettu härveli, joku kevytramppi tai hissi tai vastaava. En edes tutkinut sen mekanismia, koska sellaisen kanssa väsääminen tuntui liian monimutkaiselta. Jospa vain olisi ollut se ramppi.

4.  Yliopistokadun Yliopiston apteekki: kysyn vain, miten se rollaattorimummo oli sinne oikein päässyt?!

5. Brahen neuvolan alaovi: ulos kadulle on liukuovet, jotka ovat aina kiinni. Miksi? Tavallisesta ovesta kulkeminen vaunujen kanssa ei toki ole ylitsepääsemättömän vaikeaa, mutta jos liukuovi on olemassa, miksei se ole käytössä?

 

Lista tulee varmasti täydentymään pikkuhiljaa ja rakkaan Helsingin esteellisyys tulee saamaan ihan oman postauksensa. 

Mitäs muita hankalia paikkoja tulee mieleen?