Koska olen molemmilla tavoilla synnyttänyt, tuon julki subjektiivisen näkemykseni molempien tapojen hyvistä ja huonoista puolista. 

Sektion plussat:

+ Hallittu toimenpide

+ Hommissa kokeneet ammattilaiset, joille sektio on arkipäivää

+ Nopea palautuminen

+ Turvallinen olo

+ Hallittavissa oleva ja ymmärrettävä haavakipu

Sektion miinukset:

– Nauraminen sattui

– vessassa käyminen jänskätti aluksi

– painavien asioiden nostaminen kiellettyä

– ei sovi suurperheestä haaveilevalle

Alatiesynnytyksen plussat:

– sängystä oli ekoina päivinä helppo nousta

– esikoisen uskalsi nostaa syliinsä

– sain kokea sen jännän fiiliksen, kun kellottelee supistuksia kotona ja jossain vaiheessa toteaa Miehelle, että nyt pitäisi käydä Tyksinmäellä ainakin näyttäytymässä

– sain juoda koitoksen aikana (en viinaa tietenkään, senkin höpsöt)

Alatiesynnytyksen miinukset:

– No se itse toimenpide, jestas sentään

– Hidas palautuminen vrt. sektio

– Kivulias istuminen, käveleminen, nouseminen, istahtaminen, makaaminen… Mitä näit ny on

– Kurkun heiluttaminen jäähallissa / patongin heiluttaminen porttikongissa / mitä näit ny on. Tai siis: en ole ottanut selvää, en halua tietää

– Jälkivuoto

no niin, siitäs saitte. En ala tässä ottamaan kantaa siihen, että mikä on lapselle parasta mistäkin näkökulmasta – molemmissa synnytystavoissa on plussansa ja miinuksensa. Suomessa ollaan perin sektiovastaisia ja käsittääkseni jopa perätilaisia ensisynnyttäjiä yritetään houkutella alatiesynnytykseen, ainakin joissain paikoissa. 

Noin niinkuin kokemuksina molemmista jäi kuitenkin ihan hyvät fiilikset. Mitään kamalia komplikaatioita ei tullut ja molemmat lapset ovat terveitä (kop kop). Ei synnytyksen tarvitsekaan mielestäni olla mikään elämys tai joku fuckin spa-viikonloppu, jossa nautiskellaan kodinomaisessa ympäristössä. Minun synnytykseni olivat positiivisia ”elämyksiä” ennen kaikkea vauvatehtaaksikin parjatun yliopistosairaalan ansiosta. Ihan KIVAN fiiliksen toi mm.jatkuva hätäsektiovalmius, kunnon lastenklinikka ja maailmanluokan keskola, jonne tuodaan kuulemma Ruotsistakin pieniä reppanoita saamaan hoitoa. Verhojen kuosi ja valaanlaululevyjen valikoima ovat ihan sivuseikkoja.

Sektiossa tykkäsin kyllä ehdottomasti eniten toimituksen rutiininomaisuudesta ja ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Alatiesynnytyksessä inhottavinta oli se, että piti itse yrittää tehdä jotain, josta ei ole mitään kokemusta, josta ei tunnu tulevan lasta eikä paskaa (luulisin, että molemmat sieltä silti tulivat. Ensin mainittu on tuossa todisteena. Jos jälkimmäinenkin tuli, ei siitä ainakaan jälkipolville jätetty mitään muistoksi) ja jossa koko ajan oli sellainen tunne, että teki jotain väärin ja ponnisti väärään suuntaan ja ties mitä. Ehkä virkani ja horoskooppimerkkini puolesta tykkään enemmän sellaisesta ”annetaan ammattilaisen hoitaa homma”- meiningistä.

Alatiesynnytyksessä oli ehkä kivointa se, että onpahan nyt sekin sitten koettu.

ja kyllä: maito nousi molemmissa keisseissä. Se nyt on ihan paskapuhetta, etteikö sektioon jälkeen maito nousisi. Joillain nousee, joillain ei. Olisi synnytystapa mikä tahansa. Allergioitakaan ei ole esikoisella todettu. Ja kiitos kysymästä, olen ihan yhtä kiintynyt molempiin lapsiini. Ja Itä-Saksa peittää sektioarven, kaikki muu olisi niin vuotta 2005. 

Ei muuta tällä kertaa.