Julkisuuden kiroja
Istuimme eilen kahvilla jokirannassa ja viereisessä pöydässä oli Jukka Koivu nauttimassa kauniista päivästä kaikessa rauhassa. Paikalle singahtaa kärppänä tarjoilija: läimäyttää Jukka Koivua olalle ja sanoo: ”öhö öhö, ne on molemmat pojat sitten maailmalla, mitä”. Koivu nyökyttelee neutraalin näköisenä. Siis hei ihan oikeasti. Miksi, miksi joku haluaisi vapaaehtoisesti julkiseksi henkilöksi? Ei jestas, mä en kestäisi selkääntaputtelijoita, nuoleskelijoita ja […]