Parisminassa on ollut tänään samaan aikaan sekä onnellinen että haikea tunnelma. Eilinen partio oli mun kanssa alottaneiden amerikkalaisten viimeinen vuoro ja tänään oli meidän viimeinen yhteinen kokonainen päivä.  Mun kanssa alottaneita oli viis kappaletta, joista kolme oli yksin matkustavia mun ikäisiä tyttöjä ja kaksi muuta olivat yhdessä reissaavat isä ja tytär. On ihmeellistä, miten nopeasti […]

Ajattelin iltapäiväni kuluksi selittää, miten nää vapaaehtoisjutut Parisminassa menee, sillä se on yllättävän moniuloitteinen juttu – ymmärsin sen vasta eilen itsekin. Kun aloin viime kesänä etsiä vapaahtoistöitä, törmäsin ihan puhtaasti Googlaamalla Global Volunteer Network-nimiseen järjestöön (GVN), joka on alunperin uusi-seelantilainen järjestö. GVN toimii yhteistyöjärjestöjen kautta, eli sillä on eri maissa erilaisia partnerijärjestöjä. Costa Ricassa yksi […]

Eilen me askarreltiin kilpikonnia vapaaehtoisten ja muutaman paikallisen lapsen kanssa. En tiedä kummalla oli loppujen lopuks hauskempaa, lapsilla vai meillä 😀     Yllä näette mun taidonnäytteen.    Tässä koko ryhmä 🙂 Jälkeenpäin tapahtu jotain kummallista, mihin liitty vesileluja ja seitsemän vapaaehtoista Karibianmeressä… Anni

Käytän tässä postauksessa kuvituksena kuvia eiliseltä ja tältä päivältä, koska seuraavien tapahtumien aikana ei pahemmin kuvia otettu 😀   Eilinen yöpartio oli tähän asti jännittävin. Meillä (mulla ja mun kämppiksellä) piti olla partiovuoro klo 23-03. Ennen partiointia päätettiin nukkua parin tunnin päikkärit, koska kaikki muut vapaaehtoset sitä suositteli. Noh, me mentiin nukkumaan päivällisen jälkeen noin […]

Monet kysy ennen kun lähdin, että miten uskallan mennä. Miten uskallan mennä niin kauas yksin, miten uskallan mennä johonkin, missä puhutaan vieraita kieliä, miten uskallan mennä johonkin, missä on erilaiset tavat ja vaatimattomat asuinolot.  Mulle ei oo mikään ongelma olla paikassa, jota en tunne ennestään: kaikkeen sopeutuu. Mulla on hyvä englannintaito ja espanja, no, se […]

Me käytiin tänään tsekkaamassa yks pesä, jossa odotteli 32 lähtövalmista kilpparivauvaa. ASTOPin työntekijä Carlos nosteli poikasia yksitellen ulos pesästä ja minä ja mun kämppis Daryl otettiin niitä vastaan, laskettiin ne ja laitettiin ne hetkeksi meidän kaivamaan matalaan kuoppaan odottamaan vapautusta.   Samantien kun reitti aukesi, kaikki 32 alotti hurjan kisan kohti merta, jonne ne tiesi […]

Me saavuttiin Parisminaan tiistaina kahdella bussilla ja yhdellä moottoriveneellä. Koko tiistain sato aivan kaatamalla, joten voitte varmaan kuvitella ilmankosteuden ja kuumuuden bussimatkalla: vähän ku ois ollu kotona saunassa! Me majotuttiin pareittain isäntäperheisiin, jotka ei (taaskaan) puhu sanaakaan englantia. Meidän huone on vähintäänkin mielenkiintonen: kaks sänkyä, joissa on hyttysverkot, mikä on vähintäänkin tarpeellista, sillä seinät on […]

  Lähdin Helsingistä kohti Amsterdamia sunnuntaina klo 7.00. Amsterdamista lennettiin Panama Cityyn noin 11 tuntia ja Panamasta San Joséhen 1,5 tuntia. Kentällä mua oli vastassa pari järjestön työntekijää, mutta olin niin väsyny, etten rehellisesti sanottuna varmaan tunnistais niitä, jos ne nyt kävelis vastaan.  Matka kentältä isäntäperheeseen kesti puolisen tuntia, mutta pimeässä kaupungista ei saanut kovinkaan kattavaa […]