3 ASIAA
Jokin aika sitten blogeissa kiersi kolme asiaa -haaste. Koska olen hitaasti lämpenevä ja teen kaikki asiat aina sopivasti jälkijunassa, noudatan tätä samaa ajattelutapaa myös tämän haasteen suhteen. Kuvituskuviksi kaivoin tietokoneeni syövereistä sinitiaisia ja talitiaisia.
PIDÄN
– Vuodenajoista. Voi kumpa olisi vielä kunnollinen talvi, vaikka se sitten kestäisi vain muutaman viikon. Tämä epämääräinen miinusasteiden ja plussa-asteiden välillä hyppiminen on melko tympeää.
-Eläimistä. Rakkaimpina ehkä kissat ja hevoset. Voi kumpa ymmärtäisin ottaa itseäni oikeasti niskasta kiinni ja järjestäisin itseni hevosen selkään.
– Lyhyistä kynsistä. Joskus annoin niiden kasvaa pitkiksi, mutta hoitajana toimiessa kynnet nyt vain pidetään lyhyenä. Nykyään minun on pakko leikata ne, koska en kestä itselläni pitkiä kynsiä.
HALUAISIN OSATA
– Rakastaa itseäni paremmin. Laitan liian helposti muut etusijalle. Annan kohdella itseäni ihan liian helposti ihan miten sattuu.
– Imuroida. Se olisi kätevä taito se. Totta kai minä nyt osaan sitä imuria heilutella edestakaisin, mutta jotenkin ne roskat ja pölypallerot vain piiloutuvat minulta. Muutenkin sellainen yleinen siisteyden ja järjestyksen ylläpitäminen olis kiva osata.
– Laittaa itselleni säännöllisesti ruokaa. Ai että, kun siitä ruoanlaitosta on helppo lintsata. Ruoka ei ole minulle mikään intohimo, enkä erityisemmin pidä ruoanlaitosta, mutta kyllä ei olisi liikaa vaadittu syödä joka päivä lämmintä ruokaa. Siis muutakin kuin nuudelipussi ja kurkkua…
PELKÄÄN
– Yksin jäämistä. Siis täysin yksin, lopullisesti. Viihdyn kyllä yksinäni, mutta ajatus siitä, että kaikki läheiseni hylkäisivät minut tuntuu jo ajatuksena murskaavalta.
– Lentokoneen kanssa laskeutumista. Se sattuu korviin aivan törkeästi. Mutta aion silti helmikuussa laskeutua yhteensä neljä kertaa. Aion kyllä ostaa puuduttavia korvatippoja ja toivoa, että niistä on jotain apua. Aion ottaa mukaan myös purkkaa.
– Kontrollin menettämistä ja sitä etten osaakaan. Siis ihan sama mistä on kysymys. On pelottavaa, että en pysty hallitsemaan asioita, joita minulle tapahtuu. Toisaalta, olisi todella raskasta hallita niitä asioita ja olla vastuussa. No joo elämä pelottaa.
PITÄISI TEHDÄ
– KonMarimainen tavaroiden läpikäynti. En todellakaan tarvitse kaikkea sitä roinaa, mitä nurkkiin on kertynyt. Mutta toisaalta, miten ihmeessä voi laittaa pois niitä teema-astioita, mitä sukulaiset on hulluna sulle kerännyt? Vinkki kaikille, jotka kerää astioita nuorelle: 6-8 kpl kaikkea todellakin riittää! Kattiloissa ja pannuissakin maltti on valttia ja muovikepuissa!
– Löytää se oma sisäinen rauha. Vuoden kestänyt parisuhdemyllytys todellakin pisti pakan sekaisin, nyt on aika taas miettiä, että kuka minä olinkaan ja mitä halusinkaan.
– Hankkia kivat juhlavat sandaalit, missä on paksu ja jalkaystävällinen pohja TAI alkaa totutella siihen ajatukseen, että tulevalla HK:n/Kiinan matkalla jalat tulee olemaan todella kipeät korkkareissa.
STRESSAAN
– Koska roikun aikalailla tyhjän päällä juuri nyt. Olen tavallaan koditon, tai no jouduin muuttamaan takaisin vanhempieni luo. Minulla ei ole varmaa työpaikkaa missään juuri nyt. Vain sijaisuuksia, joista soitetaan silloin kun töihin pitäisi jo mennä. Tänäänkin missasin yhden puhelun.
– Rahasta. Säännöllisesti. Vaikka mitään hätää ei ole.
– Eroa ja sen tuomia muutoksia elämässäni.
SAAVAT RENTOUTUMAAN
– Tallilla käyminen. Tallilla unohdan muun maailman olemassaolon. Näin tapatuu varsinkin, jos pääsen kapuamaan hevosen selkään.
– Hyvät yöunet. Hyvin nukutut yöt ovat vaan niin parasta. Nukkuminen on ihanaa, kunhan herää ennen kymmentä. Jos nukkuu paljon yli sen, on päivä vähän niinkuin ohi ja unet pilalla.
– Pikkusisko. Parasta.
PUEN PÄÄLLENI
– Lähinnä mukavia vaatteita. Kutittavat, kiristävät, puristavat, kiertävät, hiertävät vaatteet, ei kiitos.
– Lämpimästi. Haalarit, toppavaatteet, huivit ja PIPO tänne vaan, jos on kylmä! Rakastan pakkasta, en palelemista. Pitkät kalsarit ja villasukat? Kyllä. Paljaat nilkat pakkasella? Mikä näitä ihmisiä vaivaa??
– Työvaatteet. Aina töissä ollessani. Ihanaa, vaikka ne sairaalan henkilökunnan asut, nyt ei kaikkein mukavimpia olekaan. Olen onnellinen, ettei niissä hommissa tarvitse olla omissa vaatteissa.
EN PUE PÄÄLLENI
– No ne epämukavat vaatteet…
– En suosi samettia, enkä muita helposti karvoja kerääviä vaatteita kissateknisistä syistä. Kovin montaa kertaa ainakaan.
– Turkkeja minulla ei ole, eikä ole hinkua sellaisia hankkiakaan
HALUAISIN HANKKIA
– Parvisängyn. Ooo olen aina halunnut parvisänkyä. Tulen varmasti kiroamaan sen vielä alimpaan helvettiin, jos siis sellaisen hankin. Mutta kun haluan!
– Paremmin voivan kehon. Tähän nyt varmaan vaikuttaisi se syöminen. Ja toki myös liikunta, sen suhteen pitää kyllä tsempata.
– Uuden tatuoinnin, mutta en kyllä sitten oikeastaan kuitenkaan halua.
UNELMOIN
– Omasta siististä kodista, jossa olisi leikkokukkia. Unelmaksi taitaa kyllä jäädä. Toisaalta olen ajatellut, että pitää aikatauluttaa siivoaminen. Kirjoittaa kalenteriin, että tänään siivoa! En tiedä, ehkä se toimisi?
– Omasta hevosesta. Sitten heti seuraavaksi pyörrän sen ajatuksen. Siihenhän menisi kaikki raha ja aika. Olisi kiva löytää jostain joku kiva heppa jonka kanssa voisi maastoilla ja joskus hiukan pyöriä kentällä, ehkä käydä tunnilla. Olisi myös kiva, jos olisi joku kaveri, jonka kanssa maastoilla.
– Rakkaudesta. Siis romanttisesta sellaisesta. Että minua rakastettaisiin ehdoitta ja minun annettaisiin rakastaa ehdoitta. Että se rakkaudentäyteinen suhde olisi onnellinen ja toista kunnioittava.