KOHOKOHDAT
Joskus aikanani, kun erosin ensimmäisestä, pitkästä parisuhteestani, muodostin päässäni pitkän listan siitä millainen olisi unelmieni mies. Sittemmin karsin listaa aika rankalla kädellä ja käänsin takkini suunnilleen kaikessa. TURHAAN! Kuvittelin, että vaatimustaso oli aivan liian korkealla, mutta eihän se nyt herranisä ollut.
Listalla oli sellaisia helppoja määreitä kuin: Miehen tulee olla minua pidempi ja leveämpi (hartioista), vahvempi kuin minä ja tietysti hyvän näköinen, eli urheilullinen ja kasvoiltaan ei liian kiltti. Ehdottomasti suomalaistaustainen. Miehen tulisi tulla toimeen kissojeni kanssa. Tai mieluummin oikeastaan rakastaa niitä. Hellä ja huomaavainen. Omatoiminen, en halua enää komennella ketään tekemään kotitöitä, enkä halua tehdä niitä kaikkia yksin. Luotettava ja rehellinen. Miehen tulisi jaksaa olla minun tukenani. Kestää nähdä minun kipuni ja paha oloni ja olla siinä tukena. Mielellään tehdä ruokaa. Omata samat arvot kuin minä. JNE.
Jossain kohtaa aloin kuitenkin kuvitella, että eihän sitä voi toiselta ihmiseltä vaatia näitä kaikkia asioita. Että kyllä sen nyt täytyy riittää, jos on rakkautta. Kunhan nyt edes saisi sitä rakkautta. Voi kuinka väärässä olinkaan. Enhän minä siinä pahemmin mitään kostunut, kun laskin rimaa alemmas. Lopulta olin tilanteessa, jossa en edes halunnut miestä täyspäiväisesti kotiini. Ajatuskin tuntui ahdistavalle.
Lopulta vastaan tuli timantti, jota en todella ollut uskonut löytäväni. Yhtäkkiä kaikki listani kohdat (joista toki olen unohtanut puolet…) täyttyivät. Huvittavaa sinänsä on, että olen miehen kanssa käynyt saman peruskoulun ja asunut muutaman kilometrin säteellä melkein koko elämäni. Esiteininä salaa toivoin saavani juuri tuon. Ja sain!
Mies tekee minulle ruokaa ja vielä mielellään, omasta aloitteestaan. Tässä tulossa lasagnea. Teki maitokastikkeenkin! Oh! En ole syönyt näin hyvin sen jälkeen kun poistuin äitini patojen äärestä.
PESEE MATTOJA! Kattokaa nyt. En kestä!
Tekee muutakin kuin notkuu erilaisten ruutujen äärellä. Mielellään. Ihanaa.
Parasta ehkä on, että tämän Miehen kanssa ei tarvitse sensuroida omaa toimintaansa. Julkisesti voidaan ihan hyvin lässyttää, söpöillä ja pelleillä, jos siltä tuntuu. Saan ihan rauhassa toteuttaa itseäni ja vaikka kiivetä puuhun jos sattuu siltä tuntumaan. Mieskin saattaa ihan yhtäkkiä saada päähänsä jotakin ihan hassua. Ei tarvitse jäykistellä.