KATEUS

#trendihaastaa: Kenelle olet kateellinen ja miksi?

En kenellekkään.

 

Siis mitä?

 

En ole. Hullua.

 

Taitaa olla asiat aika hyvin. On oikeasti hämmentävää pysähtyä miettimään tuota kysymystä ja tajuta, ettei tosiaan ole kateellinen kenellekään, mistään. Vaikean asiasta tekee se, että ihmisen oletetaan olevan kateellinen jostain jollekulle. Ja jos et muka ole kateellinen kenellekään mistään, sun pitää kattoa peiliin ja myöntää se kateus. Mutta tällä hetkellä en kertakaikkiaan keksi mitään mistä mun pitäis olla kateellinen yhtään kenellekään, siis tällä hetkellä.

Totta kai mäkin aina joskus koen kateuden tunteita, kun jollain on makeat pöksyt, ihana tukka tai vaikka kesätyöpaikka. Myönnän ne tunteet kuitenkin aina vähintään itselleni ja menen niiden yli, jatkan elämääni. Pyrin itse kohti sitä elämää, jonka haluan, enkä jää märehtimään sitä, että joku saa palkaa ja minä en. Saan sitä palkkaa kyllä heti kun menen töihin. Jollain on ihana mies, joka ottaa huomioon ja hoitaa kodin, koirat ja lapset. No mulla ei, mutta ei se mitään. Etsin sellaisen ja jos en löydä, sen tiedän sitten myöhemmin.

Tämä kateudettomuus häiritsee minua niin suuresti, että yritän koko ajan pohtia, mistä olla kateellinen. Ehkä kuitenkin olisi viisaampaa hymyilla ja todeta, että onhan sen eteen ehkä tehty töitäkin. Kateudettomuuden.

En ole. Hullua.