Arkikuva 8 ja puoli: Himo

Voi kauhea. Myönnettävä se on – olen virallisesti koukussa. Hei, olen Lilleri ja olen suklaaholisti.

Olen vauvan ilmavaivojen takia omaehtoisella imetysdietillä, johon kuuluu mm. sipulin, paprikan, ruisleivän, soijarouheen ja muiden palkokasvien sekä valitettavasti myös suklaan vältteleminen. Tästä on kokemusta jo Liinan pikkuvauva-ajalta, joten ajattelin, että pikkujuttuhan tämä on. Aika kuitenkin kuluu nopeasti ja vauvan suolisto kehittyy, joten dietillä joutuu olemaan ehkä kuukauden tai kaksi, eikä mun diettiin onneksi kuuluu mitään hankalaa kuten maitotuotteiden tai kaikkien viljojen välttely.

Tiedostin suklaa-addiktioni, mutta ajattelin, että ehkä on hyväkin pitää pientä taukoa ja että suklaattomuuteen tottuisi parissa päivässä. Juu eihän se mennyt niin… Diettiä on kulunut kai jo parisen viikkoa, mutta joka päivä kärvistelen suklaahimon kourissa. Ei ole helpottanut sitten yhtään! Vappuaattona sitten testiksi söin vähän suklaakakkua, seuraavana päivänä yhden palasen suklaata ja nyt tuossa vieressä on tuo kuvan suklaalevy, josta olen nappaissut jo yhden kaksi kolme no, useamman palasen. Ja vielä vaan tekisi mieli! Ei riitä muutama palanen, puoli levyllistä pitäisi syödä ja hetken päästä vaikka suklaajäätelöä tai kakkua. Apua!!!

Onneksi Pojun vatsa on tainnut toimia samaan malliin kuin viime aikoina muutenkin, eli ehkä suklaa ei ole pääsyyllinen ilmavaivoihin. Mutta ei kai tuota silti kannattaisi levytolkulla alkaa syömään… 

Tässä kohtaa syytän imetystä, hormoneja ja katkonaisia öitä. Onhan se ihan virallinen pikkuvauva-ajan addiktiosyyllinen, onhan?!?