Rytmit ketullaan ja oma aika hukassa

Nyt on pakko valittaa. Nimittäin mä en ehdi bloggaamaaaaaaan!!! Aaaargh!

Olis vaikka mitä kirjoitettavaa mielessä, luonnoksissa odottamassa jo Poju 3 kk -postaus, mutta meidän rytmit on ihan rytyssä Lontoon-matkan jälkeen ja se vie multa rauhallisen oman ajan. Aamuisin nukutaan lomaisasti klo 10 asti kaikki ja vastaavasti illalla lapset nukahtavat ihan rikollisen myöhään. Eilen nukutin Liinaa päiväunille melkein tunnin, kyllä ketutti, eihän sen jälkeen enää jaksanut alkaa keskittymään mihinkään ja sitä paitsi Poju nukkui kantorepussa mussa kiinni. Ja illalla Poju nukahtaa joskus 22-23 maissa ja heräilee sitten kymmenen minuutin välein kyselemään, että miksei äiti ole vieressä nukkumassa myös. 

Minä kun haluaisin joskus sen verran rauhallista aikaa, että ehtisin ihan ajatuksen kanssa kirjoittelemaan. Lontoon-matkan jäljiltä olisi kaikenlaista mielessä – hei mulla ehti syntyä jopa ajatuksia kun oltiin poissa tavallisista kotiympyröistä! – mutta ne ehtii kaikki varmaankin katoamaan ennen kuin ehdin ajatella niitä uudestaan! Ääh. Ja haluaisin sitä paitsi myös kirjoittaa opinnäytetyön loppuun ja ommella itselleni imetysmekon, imetyspaidan ja lapsille hoitolaukun. Mutta jos edes niitä blogipostauksia ehtisi…

Sen kolmekuukautispostauksen aion ainakin saada väsättyä pian prkl, se ei erityisen syvällistä tekstiä olekaan. Ja kaikki ketut ja hukat pitää pian karkoittaa metsään niin päästään taas asialliseen päiväjärjestykseen!

(ja tätä ei sitten lasketa, tää ei ole kunnon keskittynyt postaus vaan turhauman purkua!)