Väsymystä, huveja ja raskauspäivitystä
Viime raskaudesta muistan, että olin varsinkin alkuraskaudessa ihan todella väsynyt. Iltaisin makasin koomassa sohvalla tuijottaen telkkaria ja odotin, koska voisi mennä nukkumaan. En oksentanut kertaakaan, mutta kuvottavaa oloa jatkui jonnekin viikolle 17 tai 18 asti. Muutama viikko oli sellainen, että vain hyvin valikoidut ruoat – valkoinen keitetty pasta, keitetty maissi, tuoreet kasvikset – menivät alas, ja muutoinkin alkuraskaudessa syöminen oli tavallista hankalampaa.
Tällä kertaa olen voinut oikein hyvin. On vain pientä kuvotusta, joka ei suuremmin vaikuta syömisiin, eikä ole väsyttänytkään kovin erityisesti muutamia kertoja lukuunottamatta.
Tai niin kuvittelin. Eilen meillä oli Lapsen kanssa niinkin huimasti ohjelmaa päivälle, kuin että menimme bussilla avoimeen päiväkotiin leikkimään ja juttelemaan muiden lasten ja aikuisten kanssa, vaunukävelimme parin kilometrin matkankotiin ja kävimme matkalla kaupassa. Illalla olin sitten iiiiiiihan ryytynyt, poikki ja väsynyt! Taitaa olla niin, että vaikka Lapsen hoitaminen on kokovuorokausihommaa enkä voi makoilla milloin itseä huvittaisi, on tämä silti kevyempää hommaa raskausajalle kuin työssäkäyminen tai opiskelu. Siis omalla kohdallani, meidän Lapsi kun on onneksi melko helppo ja leppoisa tapaus. Jos joka päivä kulkisin pitkät matkat muualla tekemässä pitkää päivää niin takuulla väsyttäisi samaan tapaan kuin viime raskaudessa. Kohta onkin jonkin verran töitä tulossa.
Lapsikin taisi saada energiaansa kulutettua avoimessa päiviksessä. Sain hänet illalla nukahtamaan klo 21.15, mikä on melko aikaista hänelle (rytmi on nykyään turhan myöhäinen), 7.30 laitoin heränneelle tutin suuhun ja peiton päälle, nousin itse klo 8 ja Lapsi vasta klo 9.45! Nukkuin yli 12 h, en muista milloin viimeksi! Yleensä kun nukkuu 10-11 h. Nyt kun vielä saisi iltanukahtamista siirrettyä aikaisemmaksi, että joskus ehdittäis aamullakin jonnekin ennen puoltapäivää, eli iltapäivää, koska puoliltapäivin on päikkäriaika.
Mahassa alkaa tuntua pikkarirajan alapuolella ja kohdalla pientä pullistumista ja kiinteytymistä. Näillä viikoillahan kohtu on jo alkanut kasvaa. Saas nähdä, missä vaiheessa se tuosta pömpsähtää kunnon vauvamahaksi. Huomenna on jo 10 raskausviikkoa täynnä. Alaselkä on edelleen kipeä, mutta parempi kuitenkin kuin maanantaina, eikä eilinen käveleminenkään tuntunut olevan haitaksi. Pahoin kyllä pelkään, että jossain osteopaatilla tms. hoidossa on käytävä, tuntuu sen verran jumiutuneelta. Hmm. Parasta kuitenkin alkaa jumppaamaan.
Lapsi on viime aikoina alkanut viettää pieniä rentoutumishetkiä touhujensa lomassa. Aiemmin häntä ei ole juurikaan saanut makuu- tai muussa lepoasennossa pysymään hereilläoloaikana. Nyt on ollut monta pientä hetkeä, jolloin hän on rentoutunut ja chillannut: äidin sylissä ulkokiikussa ihan relana, samoin sylissä kirjoja yhdessä lukiessa, hoitopöydällä vaipanvaihdon aikana makuulla (!), nojatuolissa itsekseen kirjoja lukien. Uusi nautintohetki on, kun hoitopöydällä sivelen, puhaltelen tai hieron Lapsen jalkapohjia ja hän nautiskelee tai kihertelee. Lutunen. Portaiden alimmilla askelmilla on myös hauskaa istuskella ja katsella maailmaa.
Pehmoleluja on nykyään kivaa halailla. Ja tilanteista on tosi vaikeaa saada kuvia, varsinkin tarkennettuja sellaisia, kun kameran näkeminen aiheuttaa kädet-ojossa-tänne-se-lelu -kohtauksen.
Nojatuolissa Lapsi ottaa itse aikuisten pokkareita viereisestä kirjahyllystä, istahtaa jalat ojossa istumaan ja selailee kirjoja pitkät ajat. Hmm, jostain syystä tuo Sinkkuelämää -kirjan kansi on se kaikkein kiinnostavin, pitääkin muistaa palauttaa kirja superpitkästälainasta kaverille, eioleminunkirjaei…
