Kukkuu!

Mies tulee kotiin, Lapsi kyykistyy sohvan selkänojan taakse ja ponnahtaa sieltä pystyyn räkättäen. Kukkuu! 

Lapsi istuu hoitopöydällä, vetäisee lähimmän vaatteen kasvoilleen ja kiskaisee sen pois hihittäen. Kukkuu!

Istun ruokapöydässä, Lapsi tulee seisomaan syöttötuolia vasten, taivuttaa päänsä piiloon tuolin taakse ja heilahtaa sieltä esiin. Kukkuu!

Istun makuuhuoneen sängyllä, Lapsi touhuaa eteisessä ja laittaa oven kiinni välistämme vinkeä ilme kasvoillaan. Kysyn ”Missä Lapsi?” – ovi aukeaa ja pikkukasvot loistavat ovenraosta. Kukkuu!

Mutta tänään uusin: Lapsi piiloutuu syöttötuolin taakse, kysyn ”Missä lapsi?”. Hymynaama tulee esiin: ”Täällä!” Kokeilen uudestaan, ”Täällä!” Siis oikeasti. Pieni muru vastaa huhuiluun ihan oikealla sanalla! 

Pieni askel ihmiskunnalle, suuri askel äidille <3