Naps vaan
Kävin viimein kampaajalla. Syy miksi en ole mennyt aiemmin on se, etten luota tuntemattomiin kampaajiin. Kaikki eivät osaa leikata luonnonkiharia hiuksia ja saan silloin istua asiakaspenkissä stressissä ja yrittää ohjeistaa parhaani mukaan, minkä tiedän toimivaksi. Nimittäin suora naps latvasta jättää kiharan latvan paksuksi tupoksi, joka ei kiharru kivasti. Saati sitten jos leikkaa väärästä kohtaa kiharaa ja lopputuloksena on aina ja ikuisesti ulospäin törröttävä kihara. Enkä tajua, miten muka hiustenpesu ei kuulu kaikkialla automaattisesti palveluun, voiko muka leikata hyvin pesemättä niitä hiuksia.
No, kaikesta huolimatta varasin ajan randomisti valitusta lähialueen kampaamosta. Pääsin kampaajanpenkkiin jo vähää vaille neljä, ja koko homma oli valmis klo 16.05. Siis häh? Ensinnäkin, multa ei edes kysytty, pestäiskö hiuksia. Eikä niitä edes kasteltu. Kampaaja vaan pokkana leikkasi kuivia hiuksia. Ei mitään rentouttavaa, ei hiusten pesua eikä varsinkaan päänahkahierontaa (oi, kuinka muistelen vanhoja hyviä aikoja luottokampaajalla), ei huolellista suunnitelmaa leikkauksesta, ei rauhallista kerrostettua leikkaamista, ei hiusten kuivaamista, muotoilua ja siistimistä. Naps vaan. Vielä kerran: siis häh?
Päällimmäisenä tarkoituksena oli ennen kaikkea saada tämä ylikasvanut kuontalo hieman siistimmäksi. Se tavoite kyllä täyttyi, ei tästä mitenkään kamala tullut, vaan pitkät haituvalatvat ovat mennyttä ja hiuksilla on terveemmät ja tuuheammat latvat. Mutta kyllä minulla oli toiveena, että voisin hieman rentoutua kampaamokäynnillä ja palaisin sieltä tuntien itseni jotenkin huolletuksi ja siistimmäksi. Naps vaan ei siihen kyllä riittänyt. Että ehkä sitten toisella kerralla, jossain muualla. Vai pitäiskö mennä vaikka intialaiseen päähierontaan? Joo… Onneksi tämä lysti ei sentään maksanut paljoa, ainoastaan 24 €, että jotain hyvää tässäkin. Jäi rahaa vielä päähierontaan 😉
Onko muilla havaittavissa hassua, ilmeisesti imetyksestä johtuvaa hiusilmiötä: hiuksia tippuu, mutta juuresta kasvaa uusi, paksu tukka? Mulla on nimittäin nyt olemassa kahdet hiukset: ne vanhat pitkähköt, joiden pahimmat haituvalatvat juuri napsaistiin pois, ja niiden alla uusi kymmenen sentin poikatukka. Mitäköhän kummaa näille nyt sitten taas tapahtuu kun imetys on juuri loppunut, on uusi raskaus ja imetys ja sekin taas loppuu… Ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa sitten mulla on joku superpaksu, lyhyt tukka kun vanhat pitkät on lahonneet pois ja uutta pukkaa taas kerran?
No joo, kun kerran kampaamotuolissa ei ehtinyt rentoutua viittä minuuttia kauempaa, niin menin sitten jäätelölle. On se jännä, miten on jotenkin vaikeaa osata järjestää itselle omia menoja ja omaa aikaa, vaikka Mies kyllä oikein mielellään antaisi mun mennä ja tehdä. Onko sitä sitten niin tottunut pikkuvauva-ajoista olemaan Lapsessa niin kiinni vai mistäköhän se johtuu. Joka tapauksessa nyt sitten yritin hengailla ja viettää hetken omaa aikaa, ja olipa se yllättävän vieraan tuntuista, kun tuollaiseen itsekseen hengailuun ei ole tottunut. Tai on se helppoa vaikka elokuvissa, mutta noin niin kuin ilman parempia suunnitelmia. Mukavaa kyllä oli olla vaan, pyöräilin vielä pidempää reittiä kotiin ja reidet tykkäsi pienestä liikunnasta lämpimässä auringonpaisteessa. (Ja myönnän, itsekkyysyrityksistä huolimatta ostin Lapselle tuliaisiksi korin, kun sellaista olin etsinyt ja tuli sopivasti vastaan)
Asiasta toiseen, meillä on meneillään Lapsen nukkumisrytmin aikaistamisyritys. Laiskat vanhemmat on vieneet yleensä Lapsen turhan myöhään nukkumaan, koska iltapalat sun muut on viivästyneet. Mutta nyt on – tästä illasta lähtien – tiukempi tahti: iltapala klo 19.30 maissa, sitten hampaidenpesu, rauhoittumiseksi iltasatu sylissä ja ennen ysiä yläkertaan omaan sänkyyn. Tavoitteena oli, että Lapsi olisi unessa klo 21, ja vaikka suhtauduin nukutukseen epäilyksellä ja ajattelin, että varmaankin siinä kestää pitkään, Lapsi oli kuin olikin unten mailla tasan klo 21! Jeah, näin sen pitää mennä, jatkossa parasta toimia myös suunnitelman mukaan. Nimittäin vaikka on ihan mukavaa nukkua Lapsen kanssa klo 9 asti aamulla, ehkä kuitenkin olisi kaikkien kannalta parempi, että yö alkaisi aiemmin ja aamulla sitten ehdittäisiin vaikka puistoon muiden äitien ja lasten kanssa. Askel oikeaan suuntaan otettu, ja huomenna tähtäimessä aamuiset puistotreffit!