Arkikuva 9: Väsymys

Upeat silmäpussit. Jotenkin samaistun noihin rupuisiin Pikku Myy -kakkuihin. Miksiköhän muuten hiekkakakkujen tekeminen on niin tyydyttävää..?

Suuri saavutus – sain tänään käytyä lasten kanssa ulkona. Alkoi sataa. Jee. No oltiin me siellä kuitenkin kolmisen varttia. Muuta en sitten olekaan saanut tehtyä.

Meinasin nimetä tämän postauksen saamattomuudeksi, mutta (uhkaavan seitsemän kuolemansyntiä -soundin jälkeen, tuon edellisen himon perään siis) tajusin, että väsymystähän tämä on. En saa mitään aikaiseksi, vaikka haluaisin. Eilinen siivouspäivä ei todellakaan toteutunut, ja vaikka aamulla sain nukkua vauvan kanssa puoli yhteentoista ei silti ole mikään virkeä olo. No, jos aamulla viiden ja kahdeksan välillä nukuttiin pelkkää koiranunta ja mentiin nukkumaan vasta klo 24, välissä toki muitakin herätyksiä, niin eihän se mikään voimienkeräysyö ollut. Kerrankin olisin suunnitellut vähän aikaisempaa nukkumaanmenoa niin vauva nukahti illalla vasta klo 23, joten se siitä suunnitelmasta.

Väsymys saa makeanhimon kasvamaan. Tekisi mieli leipoa, muttei ole aineksia. Suklaatasuklaatasuklaata, sitä sentään löytyy. Ja ehkä paistan lettuja siitä viimeisestä kananmunasta, kaupassa kun ei olla käyty. Jos jaksan, niitä lettuja siis. Jospa vaikka tänään jospa vaikka tänään menisin ajoissa nukkumaan…