Kärryjä piisaa
Muistaakohan joku, kun aiemmin joskus pähkäilin, mitkä tuplavaunut meidän kannattaisi hankkia? No, nyt on vaunut hankittuina! Nimittäin kuvassa olevat punaiset vaunut kotiutuivat meille, kun anoppi kävi miehensä kanssa kyläilemässä tyttärensä eli Miehen siskon luona ulkomailla. Raahasivat sieltä meille megasuuren paketin, ja nyt meillä on tuplavaunut! Tai kuten nyt, vaunuja eteinen pullollaan… Myös kuvassa oikealla näkyvät ihanat Bugaboo Cameleonit ovat tulleet meille samaa kautta. Ihan mahtavaa, kun sukulaiset jaksavat vaivautua ja auttaa, ei nimittäin ole ihan pikkujuttu raahata kaikkea mahdollista vauvakamaa meille ulkomailta asti. Kiitos kaikille asianosaisille!
Vaunut ovat siis olleet Miehen siskonlasten käytössä. Ajattelimme ensin, etteivät kyseiset tuplat ole meille parhaat mahdolliset, mutta kun tajuttiin, että Lapsi viihtynee vaunuissa enää noin vuoden verran pikkuveljen synnyttyä, ei tuntunut järkevältä investoida vaikkapa tuhatta euroa uusiin vaunuihin.
Nämä vaunut ovat merkiltään Out’n’About 360. Out’n’About -vaunujen hyviä puolia – kun omaa käyttökokemusta vielä ole – ovat mm. helppo ja kevyt ohjattavuus, näppärä kasattavuus, paljon erilaisia säilytystiloja ja taskuja, molemmat istuimet saa laskettua täysmakuuasentoon – ja meidän kohdalla tietysti tuo ilmainen hinta. Huonoja puolia on vauvankopan puuttuminen (näihin vaunuihin ei ole koppaa saatavilla ollenkaan), kasvot menosuuntaan ainoana vaihtoehtona jopa pienelle vauvalle, ilmeisesti australialaisvalmisteisten vaunujen ilmavuus, joka voi Suomen talvella olla vähemmän toivottavaa, kolmepyöräisten vaunujen kiikkeryys esim. bussissa ja sinne noustessa sekä vaunujen pituus etu-takasuunnassa. Leveyttä en olekaan vielä mitannut, mutta tärkein on testattu eli että vaunut mahtuvat kulkemaan meidän tuulikaapista ja ulko-ovesta.
Moni näistä huolenaiheista osoittautuu todennäköisesti turhaksi. Todennäköisesti löytyy jokin vaunuihin sopiva pehmeä kantokoppa, jossa vauva voi majailla aluksi, ja Miehen siskon kaksoset joka tapauksessa pärjäsivät ilmankin ihan pikkuvauvasta asti. Lapsella on jo olemassa lämmin Eisbärchen -lämpöpussi (jonka mahtumisesta vaunuihin ei tosin vielä ole varmuutta), ja aion keksiä jonkin keinon peittää noita isoimpia verkkokankaisia osia tuulen ja lumipyryn varalta. Ja onneksi lapsilla on seuraa toisistaan, vaikkeivät vaunuja työntävän vanhemman kasvoja näkisikään.
Bugaboot säilytetään edelleen ja niiden käyttöön palataan siinä vaiheessa, kun Lapsi ei enää piittaa vaunuissa istumisesta tai voi kulkea seisomalaudalla, ja yhden lapsen kanssahan voi aina ottaa Bugikset käyttöön.
Näillä vaunuilla siis lähdetään kokeilemaan kaksilapsisen perheen elämää! Jos osoittautuu tarpeelliseksi niin voimme vielä harkita joidenkin muiden vaunujen hankintaa, mutta käyttöikä tosiaan jäänee lyhyeksi, joten mihinkään kalliiseen ei kannata ryhtyä. Seuraavaksi pesemään vaunukankaita ja tutustumaan niiden ominaisuuksiin käytännössä.Lapsi on myös ollut viime aikoina innoissaan vaunuasioista. Muistimme nimittäin vasta, että meillähän oli yläkerrassa nukenrattaat odottamassa Lapsen kasvamista, ja sopiva aikahan on jo nyt. Lapsi sai kärryt käyttöönsä ja se oli rakkautta ensi töytäisyllä! Nykyään Lapsi kurvailee kaiket päivät ympäri keittiösaareketta kyydissään esim. pehmopuput, liian isot shortsit, sillipurkki, legotyttö… Eilen isänpäivän illan remuhetkessä Mies ja Lapsi säntäilivät keittiön ympäri työntäen nukenrattaita ja taaperokärryä – vauhtia ja riemua riitti, Lapsi räkätti onnessaan ja menoa ei saanut lopettaa ollenkaan, mutta mitäpä siitä, kaikilla oli hauskaa! Vauhdikkaasta vaunumenosta on vaikeaa saada otettua yhtään minkäänlaista kuvaa, joten tässä tällainen vähän vähemmän vauhdikas hetki.
