Lapsen ensimmäinen vuosi
Lapsi täytti kesäkuun puolivälissä vuoden. Tässä Lapsen ensimmäinen vuosi kuvina, ja vähän tekstinäkin, jotta pääsette tutustumaan häneen.
Lapsi syntyi raskausviikolla 40+1, juuri kun olimme saaneet laskettuna päivänä sen hetkisen kotimme myytyä. Synnyttämään lähdettiin KYSiin mökiltä käsin, matkaa 120 km. Painoa Lapsella oli syntyessään 3120 g ja pituutta 48 cm. Kuvassa hän on päivän tai kahden ikäinen.
Kuukauden iässä asuimme edelleen mökillä. Elämä oli ihmettelyä, ihastelua ja imettämistä. Lapsi näyttää edelleen paljon isältään.
Kävimme mökiltä Espoossa muuttamassa uuteen kotiin lapsen ollessa kahden kuukauden ikäinen. Pieni alkoi näihin aikoihin hymyillä ihastuttavaa hymyään.
Lapsen ollessa neljän kuukauden ikäinen isä palasi töihin kesä-, isyys- ja vanhempainlomiltaan. Lapsi löysin varpaansa ja yleisesti ottaen halusi aina olla pystyasennossa.
Viiden kuukauden ikäinen Lapsi oli yhtä hymyä! Reidet ja posket alkoivat olla varsin pulleat, pieni palleroinen.
Puolivuotiaana lapsi pääsi viettämään ensimmäistä jouluaan. Jo näin pienikin osasi riemuita lahjojen saamisesta ja pakettien avaamisesta.
Lapsi aloitti vauvauinnin 4,5 kk iässä ja nauttii edelleen vesielementistä kovin. Alla hän on koko komeudessaan noin 7 kk iässä. Samassa iässä sosemaalaus oli suuri hittitapahtuma ja äiti oli varsin vaikuttunut Lapsen teoksesta. Puolivuotiana Lapsi aloitti kiinteiden ruokien syömisen sormiruokaillen. Siitä lähtien ollaan ruokailtu useimmiten yhdessä, pääsääntöisesti samoja ruokia, tosin Lapsi syö myös hedelmäsoseita lusikalla syötettynä. Hän sanoi ensimmäisen sanansa ”äiti” jo vajaa 7 kk ikäisenä.
Kahdeksan kuukauden iässä alkoi tapahtua. Siihen asti kaikenlaiseen liikkumiseen hyvin maltillisesti suhtautunut Lapsi lähti konttaamaan, pari viikkoa myöhemmin nousi seisomaan tukea vasten ja siitä hetken päästä alkoi kiivetä portaita. Elämä muuttui vauhdikkaammaksi, Lapsi hoikistui, vanhemmilla piti kiirettä.
Kymmenen kuukauden iässä Lapsi tykkäsi puuhastella kaikenlaista. Käsienpesu oli yksi hittijutuista: hanan luokse päästyään Lapsi aina tuikkasi välittömästi käden sen alle. Lapsi maalasi hienoja äitienpäivä- ym. kortteja oikein mielellään.
11 kk iässä kevät oli koittanut ja Lapsi rakastui ulkoilmaan. Alla olevissa kuvissa hän seikkailee toukokuisella mökkipihalla, äidin apunakin. Taaperokärry on vielä nykyäänkin kova juttu, koska Lapsi ei vielä osaa kävellä ilman tukea.
Kesän tullen Lapsi pääsi nauttimaan ulkoleikeistä yhä enemmän. Yksivuotias on jo iso tyttö, mutta silti vielä äidin vauva. Synttäreitä juhlittiin kolmeen otteeseen: kahdet juhlat kotona ystäville ja naapureille, kolmannet juhlat mökillä sukulaisille.
13 kk iässä vesi on edelleen pop. Mökkiaamuihin ja iltoihin kuuluu läträäminen keittiön lavuaarissa desimitan, pakasterasioiden ja muiden välineiden kanssa. Voi pettymystä, kun leikki loppuu!
Nykyään lapsi rakastaa kirjojen lukemista – yksin tai seurassa -, höpöttelee paljon, sanoo jo sen verran sanoja, että voisi tulkita jo hänen puhuvan (kielenkehityksestä lisää myöhemmin), liikkuu kontaten ja tukea vasten kävellen ja on yleisesti ottaen todella aurinkoinen ja hyväntuulinen tapaus.