-34 astetta

 

Talvi, lumi ja pakkanen eristää hakkuuaukon laitaman muusta maailmasta.
Me kaksi ja koira elämme täällä, kuin omassa pienoismaailmassa – erossa kaikesta siitä, mikä vielä muutama vuosi sitten vei mukanaan.

 

 

Suuri hiljainen talo huokailee ja sen nurkat paukahtelevat levottomasti, kuin se halusi venyttää itsensä täyteen mittaansa.

Päästäessäni koiran ulos –  ja lähes heti takaisin sisälle –  kuulen kuinka talo valittaa kylmyyttä ja sisältä tuleva lämpö rummuttaa kuistin kattoa komentaen: ”Ovi Kiinni!!!”

Käperryn peittoihin ja nautin takkatulen lämmöstä. Haluan unohtaa sen, mitä on ollut, enkä halua tietää, mitä kohtalo on suunnitellut tulevaisuudelleni.

Elämä on nyt ja tässä.