Sitä sitten satoi. Aivan liikaa, yhdessä illassa ja yössä. Suurin syy miksi en pidä lumesta on yksinkertaisesti se, että olen kesä-ihminen – henkeen ja vereen! Ja toinen syy on hyisen auton kohtaaminen pihalla, kun pitäisi olla menossa, melkein jo perillä!     Kesällä oma piha on onni ja autuus – talvella kirous. Eihän täällä hakkuuaukon […]

Parikymppinen Joensuulainen, joka haluaa keskittyä elämän hyviin hetkiin ja kehittää positiivisuuttaan.

”Pohoojalaanen mies ei puhu, eikä pussaa.” Aviomieheni – ex – ei puhunut. Hän vaikeni kuin muuri, hulluuteen saakka. Ja lopulta, kun hän olisi halunnut puhua ja tehdä töitä suhteemme eteen, se oli jo myöhäistä. Minä en enää jaksanut.     Exäni lapsuuden kodissa ”ei ollut tapana puhua” arkisista asioista, saatikka tunteista – pelkkä murahdus riitti […]

Urheiluhullu 29 vuotias liikunnan ja terveystiedon opettaja, joka aikoo juosta maratonin.

oli sitten sen pienen pojan ensimäiset sanat. Onnea ja menestystä suurperheen vanhemmille! Kuulostaa tosi hauskalle – mistä hän on sanansa oppinut…..?     Eräillä pienen ihmisen syntymäpäivillä kertoili muuan äiti tuttavansa tyttärestä, joka oli tuumannut äidilleen ”Vitut!”, kun oli kuullut, että leikkikaveri olikin sairaana, eikä siksi voinut tulla äidin kanssa kyläilemään. Lapsi ei ymmärtänyt, mitä […]

psychiatric nurse by day, crossfitter by night. cats, tats, pizza and coke, what more a girl needs? oh, sleep. and clean sheets!

Helsinki city girl in her twenties, passionate about fashion, design, sleeping, puppies and everything beautiful.

Jos olisin pysynyt suunnitelmissani ja jatkanut ajattelua ”ensin ura – sitten lapset”, olisi lapset jääneet tekemättä ja tämäkin päivä  olisi ollut varmasti  erilainen – sitä en tiedä miten –  mutta tämä päivä ei olisi voinut olla ainakaan parempi, kuin se oli. Neiti Kesä-Heinä tuli kotiin. Auto kaartoi pihaan ja sieltä hän astui – niin nuorena, […]

”Peräkammarin poika” pakkasi kassiinsa eväät ja läppärin, heitti takin niskaansa, kengät jalkaansa ja istahti eteisen tuolille. ”Tulen sitten sunnuntaina takaisin, laitan tekstarin, kun tiedän tarkemmin.” ”Aiotteko wlanittaa koko viikonlopu?” kysyn, vaikken asiasta juurikaan ymmärrä ”Joo, niin olis tarkoitus. Saa sitten nähdä, mitä siitä tulee ja kuinka paljon sinne sitten väkeä ilmestyy. Ollaan ihmisiksi – ei […]

Sellaisina olen aina pitänyt korviani:  isoina, ulkonevina ja rumina, ”hörökorvina”. Ja niin ne ovatkin – mitäpä sitä asiaa kaunistelemaan – mutta olen sinut korvieni kanssa, en koe niiden aiheuttavan mitään ongelmia elämääni. Ne ovat kumpainenkin omalla puolella päätään ja kuulen niillä suhteellisen hyvin. Murrosiässä tietysti – vaivaiset 25 vuotta sitten – kun asiat yleensä kärjistyvät,  […]