Eilen sää yllätti – tai oikeastaan keli –  muuttaessaan tienpinnat luistinradaksi kesken kauppareissuni! Auton renkaat toimivat suksina ilman pitoa ja jarruttamisen seurauksena auto vain puski eteenpäin useita metrejä!
Edelläajavien äkkijarrutukset, kääntymiset ilman vilkkua ja liikennevaloissa pysähtymiset aiheuttivat sydämentykytyksiä ratin takana, sekä kauhun kiljahduksia vänkärinpuolella ja takapenkillä – läheltäpiti tilanteita tuli liian monta, vaikka pidin turvavälit pitkinä!

Todellisen vaaratilanteen ja kiroiluryöpyn sai aikaiseksi edelläni autoileva vaari, joka kohteliaisuudellaan oli aiheuttaa ketjukolarin! Vaari päätti olla yliystävällinen vasemmalta tulevalle autoilijalle ja päästää hänet eteensä.

Tokihan teko oli tarkoitukseltaan hyvä, mutta me – jotka etenimme  jonona vihreässä aallossa edellisistä valoista häntä kohti – emme saaneetkaan vauhtiamme pysähtymään tarpeeksi nopeasti, vaan liu’uimme  jarrut kirskuen kohti vaarin takavaloja ja uudehkon Micran perää!!!

ABS:t hakaten onnistuin ohjaamaan autoni hiuksenhienosti ohi kohteliaan autoilijan ja sen rinnalle –  vasemmalle kääntyvien kaistalle poikittain – samalla,  kun perässä tuleva autoilija liukui paikalleni jonossa, lähes Micran puskuriin kiinni!

Vaari senkun huiskutti kättään iloisesti virnuillen vasemmalta kaartavalle autoilijalle, mutta hymy hyytyi, kun hän huomasi minut autoineni poikittain rinnallaan!   Nostin käteni ja ”huiskutin” vaarille toisten autoilijoiden säestäessä heilutustani raivokkailla tööttäyksillään.
Jono lähti nopeasti liikkeelle Vaarin vetämänä, eikä enää pysähdellyt yllättäen…

***********

Tilanne oli pahin ”läheltäpiti” -aikoihin ja aloin epäillä jo renkaitteni pitävyyttä, kunnes lueskelin, että virkavallalla oli ollut samoja liukumisongelmia, kuin muilla autoilijoilla – ainakin täällä Keski-Suomessa…