Viikko paketissa

Ajattelin, että aloittaisin täällä blogissa uuden juttusarjan ( kuulostipa tyhmältä, mutta en keksinyt muutakaan sanaa kuvaamaan tätä….. ) nimeltä ” Viikko paketissa. ”  Juttusarja sisältäisi viikon aikana tapahtuneita juttuja, ajatuksia, opetuksia, oivalluksia, kömmähdyksiä ja tapahtumia.

Miltä kuulostaa?

Tämä viikko on itselleni ollut äärimmäisen hektinen ja kaikenlisäksi tyttö on vielä kovan flunssan kourissa. Onneksi hetki sitten melkein koko päivän kestänyt kiukkuilu tuli päätökseensä, kun hän simahti kahden maitopullollisen ja kunnon raivareiden saattelemana sänkyyn. No, välillä näinkin! Nyt laitan aivoni narikkaan ja istun tässä keittiön pöydän ääressä pienen hetken, kunnes nukkumatti tulee hoitelemaan mutkin.

Mutta, sitä ennen – ” Viikko paketissa. ”

TYÖHAASTATTELU. Tämä viikko alkoi työhaastattelulla, jota jännitin todella paljon. Olen viimeksi istunut yhtä kuumottavassa tilanteessa vuonna 2009 ja olin oikeesti ihan täysin unohtanut sen tunteen, kun pitää yrittää puhua puolestaan mahdollisimman hyvin ja uskottavasti, samalla olematta kuitenkaan liian itsevarma, itserakas tai pyrkyri.

27 TUUMAKOON FARKUT. Horoskoopissani luki: ” Terveyskuurisi ja elämäntapamuutoksesi alkaa tuottaa nyt hedelmää… ” ja tästä sain konkreettisen todisteen kun nappasin Avoimen päiväkodin Vaihtotori – päiviltä mukaani 27 tuumakoon farkut. Farkkuja katsoessani ajattelin, että voisin ottaa nämä kotifarkuiksi, sillä mieheni pierukalsareissa alkaa olla sen verran suuria reikiä, ettei niitä kehtaa pitää edes omien lastensa nähden. Sain farkut ilmaiseksi ja jollei ne menisi päälleni, voisin laittaa ne eteenpäin. Farkut kuitenkin menivät päälleni keposesti ja se fiilis kun mahtui taas itsensä kokoisiin farkkuihin ( ja vielä lantiomallisiin! ) oli aika huippu! Kiitos punttisalin pehmopatjalla vietetyt miljoonat tunnit ja puhki kulutettu vatsatreeni!

p3223347.jpg

POJALLE UUDET KENGÄT. Olin aika varma, että oma poikani tulisi olemaan juuri se päiväkodin lapsi, joka kulkee vielä kesäkuussakin kuomat jalassa – sillä, kevät tuli tänä vuonna sen verran salakavalasti, etten ole ehtinyt kunnolla miettimään kevyempiä kenkiä! Kun niiden pitäisi nykyään olla vielä Core-Texit ja kaikenmaailman lyhenteet vielä siihen perään! Onni potkaisi onneksi juuri silloin kun sen pitkin, sillä Vaihtotori- päiviltä löysin myös vähän käytetyt Viking tarralenkkarit pojan koossa, jotka nappasin mukaani yhtään sen enempää miettimättä, ilmaiseksi nekin.

SAANKO ITKUPOTKURAIVOTA? Tämä oli ensimmäinen fiilikseni, kun sain tietää etten saanut hakemaani työpaikkaa. ” Uutta suoleen ku vanha kuolee… ” – sanonta ystäviltä ei kamalasti lohduttanut, vaan olisin halunnut sen pirun työpaikan! Lopulta aloin ajatella, etten olisi välttämättä pystynyt hoitamaan työtä niin hyvin kuin olisi tarvinnut. Kokemusta työstä oli vähän, muttei tarpeeksi ja oma kokemukseni painottui eri alueille. Mutta hei, haastattelu oli jo voitto!

NIIN PYYTEETÖN.

https://www.youtube.com/watch?v=z3to-Ma10nQ

Tämä biisi on viikon kuunnelluin ja kerrassaan niin tajuttoman ihana. Olen kuunnellut, kuunnellut, kuunnellut ja lopulta ymmärtänyt mistä tässä kaikessa on kyse. Elämässä ja tässä hetkessä. Siinä, miksi kaksi ihmistä on yhdessä ja miksi joku ihminen on toiselle niin ylitsepääsemättömän tärkeä.

AURINKO. #maaliskuu#kevät#aurinko#sun#kevätaurinko#hyvämieli#spring Tuo taivaalla möllöttävä pallukka on hemmotellut meitä tällä viikolla oikein reilulla kädellä. Ja täyttänyt mm. mun instatilini noilla häshtäägeillä. Ja maisemakuvilla.

BIO OIL. Ostin pojan syntymän jälkeen tätä ihmerasvaa vatsassani olevaa linea negraa varten ja käytin sitä ehkä kuukauden verran. Sitten se unohtui kaappiin ja nyt tällä viikolla löysin sen uudestaan. Nyt olen lätrännyt sitä kasvoille yön ajaksi ja olen huomannut sen sopivan kasvojeni iholle aika hyvin. Oikeestihan, mulla on ollut kasvorasva loppu jo reilun kuukauden verran, enkä ole saanut aikaiseksi osaa uutta ja kun penkosin kaappeja, tuumasin Bio Oilin kohdalla ” Miksei. ”

p3223358.jpg

Siinä se, oma kulunut viikkoni. Tai ainakin jotain siitä. Teenkö jatkossa lisää? ( okei enivei, teen kuitenkin… )

sunnuntai- iltaa sinne teille!

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään

Helppoa arkiruokaa: Tomaattinen bataattikeitto

p3183309.jpg

p3183294.jpg

p3183303.jpg

Hei, pitkästä aikaa taas arkiruokapostausta! Syy miksi näitä ei ole tullut vähään aikaan on se, ettei me olla syöty mitään. No ei vaiskaan, sillä ollaanhan me! En vaan ole katsonut kovinkaan idearikkaaksi jakaa teidän kanssanne makkarakeiton ohjetta tai sitä, miten pakaste pinaattikeitto sulatetaan.

Viime viikonloppuna ostin kaupasta ison bataatin, kun alkoi yksinkertaisesti tehdä mieli bataattisosekeittoa. Keitosta tuli sen verran hyvää, että jaanpas ohjeen teillekin.

tomaattinen bataattikeitto – 1 iso bataatti- 1 sipuli- 2 valkosipulinkynttä- 3 porkkanaa- 2dl ruokakermaa- 1 purkki yrttitomaattimurskaa ( 370g )- mausteita: currya ja paprikajauhetta- ruususuolaa

 

miten?

 

–  laita kattilaan litra vettä kiehumaan. kuori bataatti, porkkanat, sipuli ja valkosipulit. lohko porkkanat, sipuli sekä bataatti, mutta anna valkosipulien olla kokonaisina.- kun vesi kiehuu, lisää kattilaan sipuli, porkkanat ja kokonaiset valkosipulit. anna kiehua sen verran, että porkkanat ovat hieman pehmenneet ( suunnilleen 5 min )- lisää bataatit, mausteet ja tomaattimurska. pienennä lämpöä ja anna poreilla rauhassa niin kauan kunnes sekä porkkanat että bataatit ovat pehmeitä.- ota kattila pois liedeltä ja surauta keitto tasaiseksi sauvasekoittimella.- laita kattila takaisin levylle, lisää ruokakerma, suola ja anna kevyesti kiehahtaa ( mutta älä keitä )- maista ja lisää suolaa jos tarvis.

 

Siinä se oli, kokonaisuudessaan. Helppoa ja hyvää. Itse laitoin keiton kaveriksi ruokalusikallisen raejuustoa ja palan kaksi varrasleipää. Yleensä tykkään sosekeittojen kanssa syödä vaaleaa leipää ( kuten vaikka jotain Lidlin paistopisteestä, se on ihan ykkönen! ) mutta kyllä toi varrasleipäkin oli ihan hyvä vaihtoehto.

Poika sanoi: ” Mmmmmm. Äiti, hyvää! ”

Oujee. Mission accomplished!

Kokeilkaa ja kertokaa mitä tykkäsitte!

Koti Ruoka ja juoma