Kyl kesä o kiva.
Tänään lähti virallisesti talviturkki pois päältä. Kaverit olivat kuulemma sitä mieltä, ettei Juhannuksena tapahtunutta ” talviturkin heittoa ” lasketa, koska tein sen uima-altaassa. Pyh! Mä olen sitä mieltä, että lasketaan! Mutta, nyt kuitenkin se on tehty oikein kunnolla. Alkukankeuden jälkeen vesi olit todella lämmintä ja uimapatjan päälle olisi voinut vaikka nukahtaa – niin rauhallisesti se liplatteli laineiden tahdissa.
Tämä päivä vietettiin kaverimme vanhempien mökillä ( Kiitos vielä päivästä! ) Ah, tuollaisen paikan kun itselleen saisi, tai ylipäätään edes kesämökin. Olisi ihanaa viettää kesät mökillä ja vielä jos mökki sattuisi olemaan näin lähellä mitä tämä. Työpäivän päätteeksi voisi hyvin ajaa mökille saunomaan ja uimaan ja illalla olisi kotona vielä ihmistenaikoihin. Täydellistä! Ollaan miehen kanssa vähän kahta mieltä kesämökistä. Välillä unelmoidaan sellaisesta ja oltaisi valmiita jopa luopumaan omakotitalosta kesämökin takia. Ja toisinaan, sitä antaa koko kesämökki idealle kenkää ja ajattelee, ettei koskaan voisi luopua siitä ideasta, että omistaisi joskus omakotitalon. Luulen tai oikeastaan tiedän, että se unelma omakotitalosta on kuitenkin se tärkein. Mökkinälkää voi käydä aina välillä taltuttamassa vaikka tuttavien mökillä. Ollaan molemmat miehen kanssa sellaisia unelmoitsijoita, ettei mitään rajaa. Mun mielestä elämässä pitääkin olla unelmia, jotain sellaista mitä varten elää ja tehdä töitä. Itse unelmoin niin monesta asiasta, on ne sitten suuria tai pieniä, mutta unelmoin kuitenkin.
Uskon siihen, että tarpeeksi lujaa kun uskoo omiin unelmiinsa, joku kaunis päivä ne käyvät toteen. Sanon myös usein omia unelmiani, toiveitani tai tavotteitani ääneen. Ajattelen, että kun se on sanottu ääneen, on se jo puoliksi totta.
Ja uskokaa tai älkää, mutta osa on jo toteutunut.
