Poika melkein kääntyy selältä mahalleen, siis melkein. Se on todella pienestä kiinni, eikä mene varmaan kuin parisen päivää tai viikko niin humpsista vaan!

Aivan uskomattomiin asentoihin nuo vauvat itsensä saavat – luonnottomiin sellaisiin. Itse ei vääntyisi kyllä millään vaikka kuinka yrittäisi taivutella, vääntää ja kääntää. Mihin se kaikki joustavuus sitten yht`äkkiä katoaa kun tulee vanhemmaksi? Tässäkin kuvassa pojalla on pää aivan kenossa verrattuna vartaloon, saisi varmaan kantapäänsä takaraivoon jos oikein kunnolla punnaisi.

Meillä on viikonloppu täynnä kaikenlaista ohjelmaa, tai lähinnä itselläni. Saan huomiseksi päiväksi kylään kaukaisia vieraita – tyttöjä Porista asti. Tuntuu hassulta nähdä melkein vuoden tauon jälkeen! Sunnuntaina vietetään avomiehen isän syntymäpäiviä ja tänään meille tulee myös vieraita. Pitäisikin itseasiassa olla jo imurinvarressa kiinni sekä pestä tuo keittiönlattia. Halukkaita?

Niin mä vähän arvelinkin. Ei muakaan kauheesti nappaa.

Kivaa viikonloppua ja palaillaan taasen!