Keskiviikon kirjavinkki: Mimmi Lehmä- kirjat

Nämä kirjat olivat sekä lasten, että mun mieleeni kun ne paljastuivat jouluna paketeista. Olin kysynyt lapsilta mitä uusia kirjoja he haluaisivat joulupukilta saada ja pojan suusta kuului: ” Mimmi Lehmä olisi hauska! ” ja niinpä annoin isälleni vinkin.

Ensimmäisen kerran lapset tutustuivat Mimmi Lehmään mammani luona. Suurena kirpputorikiertäjänä mammani oli löytänyt Mimmi Lehmä kirjan, joka kertoi siitä miten Mimmi sai itselleen laastarin. Kirja oli lasten mielestä niin koukuttava, että se luetaan joka kerta isomammalle mentäessä.

Mimmi Lehmä kirjat on kuvittanut kaikille tuttu Sven Nordqvist, joka tunnetaan parhaiten Viirun ja Pesosen luojana. Itse tekstin takana on kirjailija Jujja Wieslander sekä hänen jo edesmennyt miehensä Tomas Wieslander.

Mimmi Lehmä kirjat kertovat siis hulvattomasta lehmästä nimeltä Mimmi, joka aina saa mitä kummallisempia päähänpistoja. Mimmi on periksiantamaton ja haluaa melkein aina kokeilla kaikenlaista uutta, eikä lannistu epäonnistumisista. Mimmillä on myös ystävä Varis, joka omaa hieman pessimistisemmän luonteen ja yrittää tuon tuosta kääntää Mimmin päätä.

20170108_5.jpg

Tässä kirjassa Mimmi saa päähänsä, että sen on pakko saada kokeilla keinumista. Se on tylsistynyt nököttämään laitumella ja päättää lähteä hakemaan ystävältään Varikselta apua keinun kiinnittämiseen. Se karkaa laitumelta ja lähtee metsään Variksen luo. Varis ei kuitenkaan suostu auttamaan, sillä se on sitä mieltä etteivät lehmät voi keinua ja Mimmihän on lehmä! Mimmi saa kuitenkin Variksen suostuteltua ja lopulta Mimmi jo keinuukin lujaa omassa keinussaan keskellä metsää. Mimmille meinaa kuitenkin käydä huonosti, sillä paikalle saapuu isäntä traktorinsa kanssa……..

20170108_7.jpg

Tässä kirjassa Mimmi haluaa rakentaa majan. Se näkee kuinka hienon majan lapset ovat rakentaneet ja haluaa tehdä sellaisen myös itselleen. Tähän Mimmi tarvitsee taas Variksen apua, joka luonnollisesti yrittää selittää ystävälleen, etteivät lehmät kiipeile puissa ja rakentele majoja. Mistä lehmä saisi edes lautoja ja nauloja? Mutta Mimmi keksii kuitenkin keinot ja kohta he ovat yhdessä Variksen kanssa rakennuspuuhissa……

__

Aikaisemmat kirjavinkit:

Michael Bond: Karhuherra Baddington

Polly Dunbar: Missä Totti on?

Mauri Kunnas: Kesä Koiramäessä

Tuula Korolainen: Muumin metsäseikkailu + Muumin värikäs päivä

Sven Nordqvist: Viiru ja Pesonen saavat jouluvieraita

Beatrix Potter: Petteri Kaniinin satumaailma

Björn Bergenholtz: Ajamme maailman ympäri

Camilla Mickwitz: Emilia ja Kuningas Oskari

kulttuuri suosittelen kirjat

Pimeyden jälkeen tulee aina valo

20170107_3.jpg

Olen lueskellut tässä vuoden takaisia vanhoja postauksia. Ihan vain pelkästä mielenkiinnosta, mitä tuolloin ajattelin ja mitä kaikkea tapahtui. Vuosi sitten tammikuussa en kirjoittanut yhden yhtä postausta väsymyksestä. Sen sijaan päivittelin kyllä poikamme nukahtamisvaikeuksia, kerroin keittiön lattiastamme, jaoin kaksi jämäruokavinkkiä ja olin iloinen talonpoikaissängystä, jonka löysin pojalle. Myös kehyksiin asti päässyyt vanha aukeama Turun Sanomista ilahdutti ja se on olohuoneen seinällä edelleenkin. Kerroin myös lapsiarjen myllerryksistä ja siitä kuinka ne päivät oikeasti juoksevat iltaan ja miten vaikeaa välillä on pysyä menossa mukana. Lupasin myös lukea paljon enemmän kirjoja.

On hurjaa ajatella, että näistä ajatuksista ja tapahtumista on aikaa jo vuosi ja kuinka paljon vuodessa mielipiteet ja asenteet voivatkaan muuttua. Olen esimerkiksi alkanut miettimään kerrossängyn ostamista lastenhuoneeseen, sillä tämän vuoden kesäkuussa kolme vuotta täyttävä tyttömme alkaa olla jo aika iso pinnasänkyyn. Luulen, että pitkin hampain joudun luopumaan ihanasta talonpoikaissängystä, ellemme sitä ennen löydä vaikka omakotitaloa sadalla lisäneliöllä. Mitä toki todella, todella toivon. Iltaiset nukahtamisrallit ovat myös pelkkä vuodentakainen muisto ja nykyään sänkyyn mennään ilman päätöntä huutamista ja jopa nukahdetaan inhimillisiin aikoihin. Ja suurena yllätyksenä itselleni: Olen tosiaan lukenut enemmän kirjoja kuin pitkiin aikoihin! Lukulistalla on ollut kaikenlaisia kirjoja Haruki Murakamista aina yllätyksellisiin Reiki- oppaisiin. Kiitokset tästä kuuluu osanaan Lilyn Lukupiirille, joka avasi silmäni lukemiselle aivan uudella tavalla. Tästä voisin kirjoittaa jopa oman postauksensa.

On myös hauska huomata miten suuri vaikutus mielialaan on pelkästään sillä, että kuukausi vaihtui Tammikuuksi. Olen todella odottanut tätä kuukautta ja jo hivenen valoisempia iltapäiviä. Huomasin jo eilen, että neljän aikaan iltapäivällä oli jo ihan pikkuisen valoisampaa mitä hetki sitten.

Tammikuu, niin ihanaa kun olet vihdoin täällä.

 

suhteet oma-elama mieli