Tag: vanhemmuus

Olen monta kertaa miettinyt yhtä asiaa nyt äidiksi tultuani, että mitä kummaa oikein tein kaikella sillä ajalla kun lapsia ei vielä ollut? Aluksi en muista yhtään mitään, mutta sitten muistankin kaikenlaista. Kuten vaikka sen, että meillä oli miehen kanssa muodostunut melkein tavaksi käydä lauantaina Brunon lenkityksen yhteydessä vuokraamassa leffa. Sitten käveltiin kotiin, lämmitettiin sauna, katsottiin […]

– ” Aaaaarrrrggghhhhh! Aaaaaaaaaaaaaaaaa! Mmmmmmmmmrrrrrrrhhhhh! Pälälälpäaaaarrrrrggghhhhhuksikiskahiodfkashjfslfsjkdlsjflsj!!! ” – ” Mene pois! Mene pooooooiiiiissss! Aaaaarrrrgggghhh! Pois! Pois! Pois! Pois! Pois! – ” Tymmä! Tymmä! Tymmm-mmäääääh! Tymmää-äää! Tymmä! Tymmä! ” – ” Ovi kiinni! Ovi kiinni! E tulee, apua ovi kiinni! ” – ” Älä tule tänne! Älä! Älä! Tymmä! ” – ” Tuu tänne, mun kanssa […]

Ja etenkin niitä aamuja, jolloin päiväkoti kutsuu. Olen saanut huomata, että aamut kahden pienen lapsen kanssa ovat välillä yhtä kaaosta. Hetken aikaa mulla meni, ennen kuin tajusin olla aina lapsia pari askelta edellä. Vielä kun osaisin lukea heidän ajatuksensa, niin olisin aika pro tässä hommassa. On ihan oma sirkuksensa pukea kaksi lasta aamuisin, varsinkin kun […]

Kuten te ehkä muistattekin, meidän poika aloitti päiväkodin maaliskuun alussa. Olen aina kuulunut niihin äiteihin, jotka ovat ajatelleet päiväkodin olevan pahasta ja liputtanut perhepäivähoidon puolesta ja kun viime syksynä laitoin pojan hoitohakemuksen menemään, oli ensisijaisina paikkoina lähialueen perhepäivähoitajat. Olen ajatellut, että päiväkodit ovat sellaisia kamalan suuria laitoksia, joissa lapsia on enemmän kuin sinne kunnolla mahtuisi, […]

….. tässä filmin loppukohtaus, finito, the end. ” Tänään maanantaina äitiyslomani loppuu ja olen sen loppumisesta vähän kahta mieltä. Olen monta kertaa miettinyt miksei äitiysloma voi kestää vuotta? Miksi juuri se yhdeksän kuukautta? Miksi? Tänään yksi vaihe elämässäni on tullut lopullisesti päätökseensä, enkä luultavasti koskaan enää tule olemaan äitiyslomalla. Vaikka tarkoituksenani onkin palata niin nopeasti […]

Kirjoitin n. puolisen vuotta sitten arjesta kahden pienen lapsen kanssa ja postaus loppui näin: ” Kirjoitan parin kuukauden tai puolenvuoden päästä aivan varmasti eri tavalla, kun tyttö on alkanut enemmän liikkumaan, soseet tulevat kuvioihin, ollaan syksyssä, päivät lyhyempiä ja ulkona pimeää. Silloin tuskin arki menee yhtä verkkaisesti ja olenkohan mäkään enää niin zen – olotilassa? […]

Hohoooi! Nyt mä tartteisin vähän teidän apua! Tämän reilun viiden kuukauden aikana olen todella totenut sen, että lapset ovat erilaisia. Siinä missä pojalle soseet maistuivat hyvin, on tyttö niiden suhteen todella, todella ronkeli. Soseiden maistelua on takana nyt reilu kuukausi ja olemme maistaneet bataattia, porkkanaa ja kesäkurpitsaa. Hedelmäsoseet eivät maistu tytölle ollenkaan, mutta Valion Onni […]

Blogeissa paljon pyörinyt ” Päivä kanssani.. ” – postauksia näkee aina silloin tällöin ja mun mielestä niitä on todella kiva lukea. Joten arvaattekin varmaan jo, että myös minä haluan jakaa palan arjestamme teidän kanssanne. Sen enempää selittämättä, ottakaahan mukava asento sillä nyt mennään! 8:15 Herään aivan sekaisin, mikä maa mikä valuutta. Yö on mennyt tytön […]