Auringonlaskun fiilistelyä keittiön ikkunalla

Olen viime päivinä ottanut tavaksi istua iltaisin keittiössä, ikkunan ääressä, ja juoda teetä samalla seuraten auringonlaskua. Niin teen tänäkin iltana. Seuraan, kuinka aurinko värjää takapihalla kasvavat koivut kauniin kultaisiksi. Huomaan, kuinka vastapäisen kerrostalon ikkunat heijastavat laskevan auringon valoa. Hetken ikkunat näyttävät sulalta kullalta.

Istuttuani hiljaa jo jonkin aikaa, huomaan, että olohuoneesta kuuluu hiljaista puhetta. Kääntämättä katsettani ikkunasta tajuan, että ääni kuuluu auki jääneestä televisiota. En jää kuuntelemaan television ääniä, vaan keskityn sen sijaan koivujen lomassa lenteleviin variksiin. Varikset pysähtyvät yhdelle koivujen oksista. Ne ovat niin kevyitä, että oksa painuu tuskin yhtään alaspäin. Kun varikset seuraavan kerran nousevat lentoon, ne liitävät hetkessä pois näkökentästäni.

Tiedän, että huoneeni näyttää pommin räjähdykseltä ja sitä täytyisi siivota. Tiedän myös, että minun täytyisi valita mitkä vaatteet laitan huomenna päälle, jos haluan välttyä aamuiselta vaatekriisiltä. Juuri nyt en kuitenkaan jaksa välittää tehtävälistallani roikkuvista asioista.

Kuvat: Venla

Vaikka oikeasti saatan istua ikkunan vieressä puoli tuntia, se tuntuu muutamalta minuutilta. Annan ajatusteni harhailla. Silloin tällöin mieleeni putkahtaa ideoita, joista alle puolet ovat oikeasti toteuttamisen arvoisia. Yritän silti painaa kaikki huonoimmatkin ideat mieleeni, jotta voin myöhemmin kirjoittaa ne ylös. Eihän sitä tiedä, vaikka myöhemmin keksisin niiden pohjalta jotain toteuttamisen arvoista.

Vilkaisen urheilukelloani sivusilmällä. Se näyttää kellonajaksi 21.34. Tiedän, että jos haluan hyvissä ajoin nukkumaan, minun on hoidettava loput tehtävälistallani olevat asiat nyt.

Juon jo jäähtyneen teetilkan mukin pohjalta ja nousen ylös. Liutan jalkani pehmeisiin tohveleihin, jotka odottavat keittiönpöydän vieressä. Jompikumpi vanhemmistani on käynyt sulkemassa television. Koko talo on hiljainen ja se saa minut tuntemaan itseni rennoksi. Tiedän jo nyt, että aion huomennakin istua ikkunan ääressä ja juoda teetä, samalla auringonlaskua seuraten.

Tälläkin hetkellä auringonlaskua fiilistellen,

Tuuli <3

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *