kuinka kantti kestää kisaamista?
hieman (kröhöm) kilpailuhenkisenä ihmisenä, voin myöntää, että etenkin agilitykisoissa ollessa mä voin helposti hepuloitua, jos menee hyvin ja vastapainoisesti kulkea naama nurinpäin, jos rata menee ihan penkin alle. molemmat näistä on nähty monta kertaa, monessa lajissa.
tämän kovan kilpailuhenkisyyden ohelle paras pari ei todellakaan ole kamala jännittäminen. viime sunnuntain kisoissa havahduin miettimään, että miten ihmeessä mä selviän kaikesta tästä kisaamisesta näillä ominaisuuksilla? alle on koottu muutama vinkki, joita mä käytän jännityksen pienentämiseen!
mielenrauhan saavuttamiseen
tämä ei varsinaisesti jännitystä pienennä, mutta suo kyllä ainakin mulle mielenrauhaa, eli siis varmista aina illalla ja aamulla, että kaikki on mukana. tällöin mä voin luottaa siihen, että kaikki on mukana, eikä mun tarvi stressata koko kisapäivää siitä, että jätinkö kisakirjan, juomakupin tai pallon kotiin. tosin tää repun tsekkailu valuu mulla monesti useampaankin kertaan, kun yhteen aamulla ja illalla. joskus tulee tsekattua kamat läpi kolmesta neljään kertaan…
jännitys palloiksi – tekniikka
tätä kikkaa olen käyttänyt vain kerran viime sunnuntain kisoissa, mutta toimi ainakin mulla hyvin. oltiin menossa agiradalle jos oikein muistan ja mua jännitti jotenkin aivan kamalasti. siinä sitten eräs tuttuni kertoi, että hän tietää semmoisen taktiikan, jossa kuvitellaan jännitys palloiksi ja ravistellaan ne pois. testasin tätä taktiikkaa heti ja vaikka radalle menoon oli enää hetki, niin jännitys kerkesi jo hiukan lieventyä. tätä aion varmasti testata jatkossakin!
oma kupla – tekniikka
nyt vuorossa olevaa kikkaa on tullut käytettyä lähes kaikissa rallytokokisoissa, joissa olen ollut. taisivat olla toiset rallytokokisamme, kun oltiin odottamassa meidän vuoroa. sisäänheittäjä oli todella mukavan oloinen ja sanoi vielä täysin spontaanisti ja hymyillen, että ”sitten vaan vetäydytään sinne omaan kuplaan ja painellaan radalle”. tämän vinkin siivittäminä napattiinkin noista kisoista 99 pistettä ja toinen sija! agikisoissa tää ei mulla toimi, vaan mun täytyy oikeasti pitää vähän siellä mielen perukoilla sitä omaa kuplaa yllä ja siihen ei agilityssa riitä aikaa.
pusuja ja heiluvia häntiä – tekniikka
tämähän ei nyt varsinaisesti mikään vinkki ole, mutta heta yrittää tähän jännittämiseen auttaa aina pusuilla ja heiluvalla hännällä. tosiaankin, ei todellakaan mikään vinkki, mutta toimii joka ikinen kerta, joka ikisessä tilanteessa!
jännitystähän voi aina vähentää ties millä kikoilla, mutta mä en usko, että se kokonaan ikinä häviää, tulen luultavasti jännittämään kaikissa tulevissa kisoissani. aina välillä mun pää ei kestä kisaamista sitten yhtään. se tekee hulluksi, mutta niinhän ne kaikki parhaat on <3
mitkä on sun vinkkejä jännityksen pienentämiseen?
xxx tuuli
kuvat: Hannu-Pekka Hovilainen