Sinustako kasvissyöjä? 5 vinkkiä kasvissyöntiin ja sen aloittamiseen

Mä olen kerennyt olla jo suunnilleen puolisen vuotta kasvissyöjä ja siinä ajassa on kerennyt muutama vinkki päähän painua, varsinkin ihan vasta-alkajan ajoilta. Ajattelin niistä muutaman jakaa tässä postauksessa!

 1. Miksi haluan aloittaa kasvissyönnin?

Tämä kysymys kannattaa oikeasti kysyä itseltään, kun harkitsee kasvissyönnin aloittamista. Jos syy on luokkaa ”koska naapurin Mattikin on kasvissyöjä” tai ”se ja tämä näyttelijäkin on” voin luvata, ettei sillä pitkälle pötkitä. Kasvissyönti on omalla tavallaan harrastus, jota jatkuu kellon ympäri. Harrastukset on mukavempia, kun niistä nauttii. Miksi tanssia balettia, jos syy on se, että kaikki muutkin harrastavat sitä?

Yllämainittujen syiden sijaan pätevämpiä syitä ovat esim: ”En pidä tavasta, jolla eläimiä kohdellaan vain sen takia, että niiden lihaa syödään. Jo matka teurastamoon on niille ahdistava ja stressaava. En pidä siitä, miten paljon ihmisten aiheuttamaa stressiä eläinten elämään sisältyy vain sen takia, että syömme niiden lihaa.” Äsken mainitut asiat on osa niistä jutuista, minkä takia en lihaa syö.

 2. Ruokavalion tutkiminen

Vaikkei oikeasti lihaa syökkään, niitä ravintoaineita pitää silti saada jostain. Pelkillä porkkanoilla ei loppujen lopuksi mahdottoman pitkään pärjää. Kasvisproteiineja on maailma pullollaan, on tofua ja härkistä ja nyhtistä ja ties mitä muuta, joilla saa aikaan vaikka minkälaista ruokaa. Netistä löytyy myös paljon reseptejä erilaisten kasviproteiinien valmistukseen, sillä siitä, että oosaisi luetella 150 erilaista proteiininlähdettä ja loppuunsaakka pärjäisi. Helpotusta tuo kuitenkin se, että monet yllämainituista voi valmistaa lähes samalla tavalla, kuin lihan. Netin informaatiopläjäyksen lisäksi on olemassa monia ammattilaisia, jotka osaavat kasvisruokavalion kanssa neuvoa. Isoa plussaa tulee myös siitä, jos joku tutuistasi on kasvissyöjä. Silloin ei muuta kuin vinkkejä kyselemään!

 3. Mistä kaikesta pitää oikeasti luopua?

Helposti tulee ajateltua, että kun luopuu Ikean lihapullista ja ottaakin vähän enemmän saalaattia jättäen lihan pois on kasvissyöjä. Valitettavasti asia ei kuitenkaan ihan näin ole. Huomioon kannattaa ottaa myös pizzat, hampparit ja monet muut pika- ja ravintolaruuat. Onko oikeasti valmis luopumaan joka perjantain pepperonipizzasta tai muhkeista pekonihampurilaisista?

Asia joka on harmillisesti totta ja asia johon kannattaa varautua on se, että kaikki kasvisruuat eivät ole kovin hyvän makuisia tai maistu juuri miltään. Monesti olen kuullut sanottavan, että jokin kasvisruoka maistuu pahvilta ja sen olen myös itse kokenut. Se nimenomainen pahvin maku ei ole ihan helpolla peitettävissä ja usein pahvin maun peittämiseen tarvitaan jonkun verran chiliä tai jalapenoa tms. Etenkin pikaruokaravintoloissa ollessa kannataa vilkaista, onko siinä juuri tilaamassasi kasvistortillassasi tulinen kastike ja extrajalapenot. Kannattaa kuitenkin muistaa, että niitä hyviäkin pikaruokien kasvisversioita on vaikka millä mitalla.

 4. Yksin vai yhdessä?

Itse en aloittanut kasvissyöntiä aivan yksinäni vaan se oli enemmänkin äiti-tytär-juttu. Mun äiti on ollu jo monia vuosia kasvipainotteisella ruokavaliolla, joten siinähän sai helposti vinkkejä ja ruokaohjeita, kun vain kysäisi. Yksin en olisi millään jaksanut vääntää joka päivä uudenlaista ruokaa ensimmäisellä vastaantulevalla ohjeella. Äiti oli mulle se tyyppi joka sano heti, jos jotain väkevää maustetta meinas lorahtaa vähän liikaa ja se tyyppi joka pelasti mun melkein koppuroiks polttamat härkikset. Tosta saakin jotain osviittaa mun kokkaustaidoista… 

Mutta siis, pointti oli se, että jos vaikka innostutte kaverin kanssa tosissanne kasvissyönnistä niin yhteinen kokkailu vaikka ihan vaan kerran viikossa ja pienten hyväksi toteamien vinkkien heittely ei ole missään tapauksessa huono!

5. Järki pitää olla mukana

Liian kriittiseksi ei saa kasvissyönnin kanssa ryhtyä. Täytyy munkin sanoa, että kun mä joskus hieman lihaa syön, niin kyllähän se vähän vihlaisee. Juttu on kuitenkin niin, että kyseessä ei ole mikään kilpailu. Kukaan ei tule sulle raivoamaan, jos sä sillontällön sitä lihaa syöt. Välillä pitää koittaa sulkea sitä moraalia sivumalle. Hyvä esimerkki on ainakin se, kun menkkojen aikana tulee välillä pientä rautavajetta. Rautaa saa lihasta ja jos ei meinaa raudanpuutteen takia pysyä hereillä, niin kyllä mä sitä lihan syömistä kannatan.

Jos ei halua ihan kasvissyöjäksi ryhtyä, niin kasvissyönti voi harrastaa myös esim viikon tai parin jaksoissa. Hyvä vaihtoehto se on sekin!

Pakko mun on tähän loppuun vielä sanoa, etten kasvissyöntiä kenellekkään tyrkytä. Mulla on kuitenkin käynyt niin, että kasvissyönnin aikana mun kokkaustaidot on parantuneet jonkin verran ja oon löytänyt monia uusia lempiruokia!

Jos jollain syntyy jotain ajatuksia tai kysymyksiä kasvissyöntiin liittyen niin niitä mielelläni lueskelisin tuolta kommenteista. Tai ehkäpä jollain on jotain tässä mainitsemattomia vinkkejä? Jätetään keskustelu auki!

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *