Sytostaattien Niksi-Pirkka ja sivuvaikutusatlas

Tällä hetkellä itselläni on takana puolet sytostaateista eli kolme ensimmäistä kertaa. Taxotere (doketakseli) on ensimmäinen lääkepatteristo joka on mennyt suoneen ja sen aisaparistona Herceptin. Tästä kokemuksen syvällä rintaäänellä päätin äityä kertomaan teille mitä kannattaa ottaa huomioon ja hankkia kotiapoteekkiinsa näiden varalta. Ihan kaikkea nimittäin ei ohjepamfletteihinkaan ole laitettu tai muisteta muuten vain kertoa. Tulossa siis aika megalomaaninen postaus. 

Oire 1: Kuivuminen. Sytostaatit kuivattavat elimistöä joka puolelta mistä voit kuvitella, ja myös sieltä, mistä et osannut ajatellakaan. Erityisesti Taxotere (Doketakseli) on koostumukseltaan jotenkin saippuamainen eli siinä on tensidejä jotka liuottavat kropasta rasvoja. Vähän kuin saisi Fairya suoraan suoneen. Esimerkiksi silmänpohjat kuivuvat mikä johtaa monella hetkelliseen näön heikkenemiseen. Huomasin moisen kun lähdin ajamaan autolla ja rekisterinumeroista ei enää saanutkaan mitään tolkkua kuin tappituntumalta. Jos siis mielessä oli silmälasien uusinta, älä törsää suotta ainakaan kalliisiin erikoislinsseihin koska herran ihme on, jos satut saamaan oikean vahvuuden näillä näön terävyyden vaihteluilla. Näön pitäisi palautua kutakuinkin uomiinsa kun koko show on ohi mutta siihen saakka helpota silmiesi ja kroppasi kuivuusahdinkoa sisäisesti ja ulkoisesti.

1)      Vesi: Juo, juo ja juo! Jos vesi maistuu ihan arseelta, kokeile maustaa sitä vaikka sitruunalla tai kurkkusuirulla tai kokeile valmiita makuvesiä. Ei ne kaikki voi kuitenkaan samalta maistua.. Omalla kohdallani makuaistiin ei ole ainakaan vielä tullut mitään dramaattisia elämyksiä, lähinnä tuntuu että kaikki maistuu hivenen laimealta. Ainoastaan tiputuksen yhteydessä pikku metallin kalskaus tuntuu kitusissa. Kannattaa muistaa että kahvi ja tee kuivattaa kroppaa vielä entisestään eli älä sorru korvaamaan vettä kyseisillä virvokkeilla. Vesi toimii myös nenään kaadettuna apteekin kärsäkannulla (taitavat sarvikuonon nimellä myydä sitä), joukkoon sarven mukana tulevalla mitalla jämy määrä suolaa (ei jodioitua, kirvistää klyyvaria kyllä jos sen teet!) ja ajelu onteloiden kautta. Helpottaa kuivuuteen ja tukkoisuuteen, räkätautiselle aivan mahtava tuote jos sieraimista yhtään ilma ja sitä myöden myös vesi liikkuu. Suuta voi purskutella myös suolavesiliuoksella.

2)      Öljyt: Edellisen kohdan riemuihin viitaten, kaikki kuivuu, ihan kaikki. Erityisesti limakalvot. Kannattaa hankkia hajutonta ja mautonta öljyä apteekista, sitä voi struuttailla huoletta joka rööriin. Nenään olen suhuttanut ratiopharmin seesamiöljyä eukalyptustwistillä ja A-vita Plus:a myös, suuhun ja värkkiin sihauttelen Ceraderm-suihketta (koska kyllä, torttu kuivaa myös lehtitaikinaksi muuten). Huulirasvaa kannattaa veivata antaumuksella ja vaseliinia sopii sipoa huulille myös. Leikkausarpea olen öljynnyt Bio-Oililla.

Öljyhommeleita: tissiin, suuhun, torttuun, kärsään ja huulille, hammastahna ja kärsäkannu ja nassulle hellä pesu sekä kosteuttava naamio

3)      Voiteet ja rasvat: Kroppaan kannattaa hieroa hyvin imeytyvää mutta kunnolla rasvaista voidetta heti suihkun jälkeen, unohtamatta rasvata käsiä ja jalkapohjia erittäin hyvin. Suosittelisin myös kynsinauhoille omaa öljyputelia koska siitä on aika kätevä annostella kynsinauhoille ja kynsipedille kynnen alle. Myös jalkakylpy merisuolan kera on erinomaisen hyvä ajatus, hyvin liotetut ja raspatut jalat imaisevat voiteet paremmin, laita päälle puuvilla- tai bambusukka ja avot – ihanan pehmeät ja kosteutetut jalat.

Jokerivinkki: Tippakanyylin kohteena oleva suoni todennäköisesti suuttua tupsahtaa saamastaan kohtelusta, sitä voi rauhottaa mahtavasti Hirudoid forte –voiteella. Sen käytön voi aloittaa jo pari päivää ennen tiputusta ja jatkaa tiputuksen jälkeen esim. viikon verran tai kunnes suoni näyttää mukavasti taas ihon alla pullottavalta kastemadolta.

4)      Kasvovoiteet: *huokaus* Vaikka hattukoko ei olekaan huoltoaseman mittarihupun kokoluokkaa, tuntuu tämä olevan erikoisen aikaa vievää puuhaa, kiitos kortisonin. Nimittäin tämän sytostaatin kanssa käytettävä kortisoni isolla annostuksella saattaa aiheuttaa aknea. Tai järjestää ainakin keväistä kukintaa ympäri naamataulua ja aknelle tyypillisiä alueita, kuten dekoltee ja selkä-hartiajaosto. Kukinta räjähtää käsiin kutakuinkin kun sytojen jälkeinen turva-aika 10 päivää on mennyt, eli periaatteessa kun voisit mennä ihmisiin mutta naama on muuttunut yön aikana kovastikin pizzan näköiseksi. Itse olen taistellut sitä vastaan seuraavasti:

Aknehankaluuksiin auttavat möhmät, pesua ja kuorintaa, naamiota ja sipomistuotetta ja näppylänkuivatusrasva

a.      Puhdistus Laveran 3in1 Wash, Scrub, Maskilla ja jokerina Emma S –sarjan Enzyme peeling happonaamiolla (rajut on konstit!) Happokuorintaa ei kannata unohtaa naamaan määrättömäksi ajaksi, lopputulos on railakkaan punainen naama josta tulee mieleen punapersepaviaanin pyrstö kiima-aikana. On kokeiltu.

b.      Kasvovesi, apteekin Acnexilla pyyhintä ongelmakodista (joihin tiedän finnejä tulevan tai yllätyspaikat joihin tuli jo).

c.      Silmänympärysvoide

d.      Seerumi

e.       Ongelmakohtiin apteekin Acnicyl-voide

f.        Päivä-/yövoide.

Lärvinpelastuspatteristo, kasvovettä, sen seitsemän sortin seerumit ja voiteet. Ei huvita edes miettiä paljonko näihin on valuuttaa palanut.

Tähän rasvojen kanssa tolskaamiseen saa turattua yllättävän paljon aikaa, mutta selvästi se on helpottanut tilannetta varsinkin kun toisesta kierroksesta eteenpäin on osannut ennakoida ja ennalta ehkäistä tulevia katastrofeja. Ja niinä päivinä kun kaikista hyvistä hoitoyrityksistä huolimatta naama kuitenkin näyttää apinan perseeltä, olen saanut ihon aivan siivon näköiseksi Bare Mineralsin tuotteilla. Helposti on voinut lähteä ihmisiin.

 

Oire 2: Karva- ja kynsiongelmat

Kynnet kannattaa pitää jatkuvasti lakattuna,geelilakattuna tai ottaa rakennekynnet omien suojaksi. Kynsi kärsii jostain syystä vähemmän kun näin on. Huhupuhetta on kuulunut käytävillä että mitä tummempi, sen parempi. Mutta ehkä tässä on käyttäjän preferenssi sekoittunut faktaan. Joka tapauksessa pinnoita kynnet jollain edellä mainituista keinoista välttääksesi mahdollisuuksien mukaan kynsivaurioita. Muistathan että varpaissakin on kynnet (vielä)! Miehille tiedoksi että miehillekin suositellaan tätä, kynsilakkaa saa myös värittömänä että ei tarvi Peggy Bundyn punaista laittaa jos ei välttämättä halua.

Hiustenlähdölle ei oikein mahda mitään. Itse olen syönyt ennen syöpädiagnoosia tapahtuneeseen sulkasatoon Priorinia ja käyttänyt Priorinin shampoota sekä Plantur 39 shampoota, joilla ilmeisesti on jotain vaikutusta ollut karvojenlähtöön koska näytän edelleen enemmän Mikko Mallikkaalta kuin Urho Kekkoselta.

Minä ja Mallikkaan Mikko. Aika samikset vai hä?

Päänahkaa ei kannata unohtaa, sen voi pestä hellävaraisella pesuaineella / shampoolla ja laittaa hiuspohjaan öljyä tai kuivan päänahan tuotteita (itselläni Bio+:n hiuspohjan tehokosteuttaja ja Cutrinin hiusöljy käytössä). Jotain lapsen kylvämän rairuohon näköistä vesakkoa sieltä todennäköisesti kyllä kasvaa. Sytostaattien jälkeen kestää noin 6 viikkoa että hiukset alkavat taas kasvaa normaalimmin. Paljon olen kuullut sytostaattikiharoiden kasvamisesta ja jään sitä jännityksellä odottamaan! Itselläni on sen syistä pikku teoria. Koska kaikki kuivuu, kuivuu myös hiuspohja. Kuivuminen muuttaa hiustupen mallia niin että se litistyy kuivuessaan ja kinahtaessaan. Mitä litteämpi on hiuksen profiili, sitä kiharampi on hius (tämä on oikeasti parturikampaaja-koulutuksesta opittu fakta).  Eli kuivunut ihminen saa kiharan tukan kunnes tilanne normalisoituu.

Pääasiat. Kuivaharjausharja, öljy, kutinaan jeesaava seerumi ja kosteutusmöhmä. Näillä pärjää!

Ripset ja kulmakarvat olen ainakin toistaiseksi onnistunut säilyttämään päässä Talikan ripsiseerumin avulla. Sitä olen hövelisti tupsutellut niin ripsiin kuin kulmakarvoihinkin aamuin ja illoin. Ystävän fafalla oli pudota rapsahtanut myös ripset ja kulmat, mutta jotenkin en usko että ukkimies olisi ripsiseerumin suurkuluttajia. Sopii esittää dokumentaatiota jos toisin on! Yksi merkittävä ripsien säilymistekijä on, ettet ikinä koskaan milloinkaan nuku ripsivärit silmissä! Sillä keinolla saa terveetkin ripset tippumaan irki, saati sitten sytostaattien haurastamat. Mukava uutinen on, että myös kaikki muut karvat lähtevät vallan kätevästi. Ainoat ripsien alla olevat karvat mitä todella olen jäänyt kaipaamaan ovat nenäkarvat. Niillä selkeästi on hommansa räkäjarruna ja ilman lämmittämisessä ja kosteuttamisessa pakkassäällä. Ilman nenäkarvoja kannattanee pitää nästyykiä käden ulottuvilla koska räkä on ylähuulessa ennen kuin kerkeät paikalta tikahtaa. Räkäjarruna ja ilmanlämmittimenä on toiminut kätevästi nenäliinasta askarrellut kärsätöpselit. Seesamiöljyt alle ja tollot perään, niissä riittää tuurilla pitoa noin 20 minuutin ulkoilun verran.

Naaman väritysjauho apinanpersepäivien varalle, silmikarvaseerumi ja kulmakarvasetti jossa on 3 sapluunaa millä voi värittää mieluiset sulkeet otsaansa (Sen löysin Kinnunen Oy:n tukusta, mistä peruukitkin lähtivät mukaan). 

Oire 3: väsymys

Doketakselin kylkiäisenä tulee melkoinen mälli kortisonia. Kortisoni virittää aluksi hirveille kierroksille, joiden vimmaamana sitä siivoaa ja askartelee ja värkkää ja valvoo. Mutta kun kortisoni loppuu, huomaa että väsy on jotain aivan järkyttävää ja olo on todella raskas. Kuollut paino saa aivan uuden merkityksen, varsinkin itselläni 5. päivä tiputuksesta (tiputus siis on päivä 1.) oli todella väsyttävä ensimmäisellä kierroksella. Lääkäriltä sain vinkin käyttää ”kortisonin häntähoitoa” Käytännössä tarkoittaa sitä että kun ohjeessa sanottu 4 päivää on ohi, voi seuraavina parina päivänä ottaa vielä 1-2 tablettia tasaamaan tilannetta. Se ei pahenna oireita (kuten akne ja unettomuus ja ylikierrokset) mutta helpottaa väsymystä kovasti. Toinen hyvä konsti on mennä vaikka vartiksi lenkille. Pieni kevyt happihyppely auttaa pääsemään taas elävien kirjoihin zombielandiasta. Ja ylläri, kannattaa nukkua vähän normaalia enemmän mutta sänkyyn en jäisi asumaan niin että seuraavaksi hoidetaan makuuhaavoja.

Oire 4: suuvaivat

Suuhan on mitä pisimmälti sitä limakalvoa, joka ottaa osumaa. Sitä myöden suusta huolehtiminen on erinomaisen tärkeä juttu sytostaattipotilaalle. Ensinnäkin hanki hyvä ja pehmeä hammasharja. Muista vaihtoväli tai jos sairastat kuumeisen infektion, sen jälkeen harja vaihtoon. Itse ostin Hulluilta Päiviltä kunnon sähköjurmuuttimen ja vaihtopäitä läjän. Ei tarvi olla niitä tämän syövän aikana uusimassa. Pehmeitä ovat kaikki tyynni. Lisäksi jos on taipumusta ylitormakkaan harjaamiseen, kannattaa ottaa semmoinen hälyvalolla varustettu hammasharja, se alkaa loimottaa jarruvalon punaisena jos painat liikaa. Toinen varma indikaatio liiallisesta voimankäytöstä on katkennut varsi, äidille kävi se. Hammastahnaksi käy kaupasta Elmex sensitive, ei juuri vaahtoile. Salutemia saa puolestaan apteekista, apteekin hintaan. Nyrkkisääntönä kumminkin se, että älä laita suuhun juttuja jotka vaahtoavat (sisältää tensidiä) tai alkoholia sisältäviä suuvesiä koska ne liuottelee kyllä vaivalla vaalitun rasvan pois suustakin. Osastolta tulee aika hyvä vinkkipumaska tähän hommaan. Happamia juomia kannattaa juoda sytostaatin jälkeen, esim. karpalo ja puolukkamehut sopii siihen mainiosti. Suupielet halkeilevat ainakin omasta päästäni, joten olen turvautunut myös B-vitamiinilisään ja Bepantheniin. Puhun vähän aussityyliin toisesta suupielestä ja joudun pitämään soukempaa suuta kuin luonnostani haluaisin.

 

Oire 5: pahoinvointi/kuvotus

Ota kiltisti määrätyt pahoinvointilääkkeet, varsinkin ensimmäisellä viikolla. Myös salmiakki saattaa helpottaa kuvotusta, samoin tomaatit. Niitä kannattaa pitää käden ulottuvilla niin että voit syödä pari pikku tomaattia ensin ja nousta vasta sitten. Tasainen ruokarytmi auttaa myös, älä päästä mahaa tyhjenemään kokonaan, siitä tulee ätväkkä olo. Mutta niin tulee kokonaisen kovehtirasian syömisestäkin, eli tolkun peräistä ruokailua. Itselläni saattaa tulla myös suolan puutteesta kuvotus, siihen tykkään nautiskella lasin Samariinia, jo vain helpottaa! Ensimmäisen sytostaattipatterin aikana en ole kärsinyt pahoinvoinnista, ainoastaan pikku kuvotuksesta jos maha on liian tyhjä. Se menee onneksi syömällä ohi. Seuraavaan sytosettiin olen varautunut ostamalla nättejä 5 litran ämpäreita, niitä ajattelin sijoittaa ympäri huushollia että on somat sangot mihin oksentaa tarpeen vaatiessa aina käden (suun) ulottuvilla.

Oire 6: Huono vastustuskyky

 Tämä se on yhtä persettä! Nimittäin seuraavat 10 vrk sytostaatin saamisen jälkeen vastustuskyky on aika olematonta. Jos on joku kuppa liikkeellä, niin todennäköisesti sen saat.  Ja se kestää, ja kestää. Parhaat konstit välttää näitä ikäviä tautihässäköitä on tietysti välttää ihmisiä, erityisesti väkijoukkoja. Eli soronoo massatapahtumat, julkset kulkuneuvot ja avokonttorit. Asioinnit on hyvä ajoittaa niin, ettei kaupoissa tahi muissa kohteissa ole ruuhkaksi asti sakkia. Käsidesiä kannattaa hölvätä avokätisesti kun jossain liikut eikä ole mahdollista pestä käsiä. Milloin käsienpesuun on tilaisuus, tee se pieteetillä ja saippuan kera. Hyvä hygienia on enemmän kuin sata jänestä.

Pähkinänkuoressa: juo hitokseen paljon vettä, käytä rasvaa, öljyä ja voitele kaikki mahdollinen, älä osta uusia rillejä, älä käytä vaahtoavia pesutuotteita (paitsi käsiin on vähän pakko), lakkaa kynnet, nuku ja ulkoile, elä ja nauti! Mutta älä isolla sakilla. Lykkyä pyttyyn! Ja jos olet jo tämän härdellin vetänyt kunniamaininnalla kotiin ja huomaat että jotain niksiä vielä olisi tähän lisätä, niin lisää ihmeessä omat vinkkivitoset kommentteihin. Näitä jaetaan joka kerta hoitohuoneessa kun tippapullolla ollaan ja tavoitteena on tietysti helpottaa niin monen muun taistelutoverin arkea kuin suinkin voidaan eli sopii osallistua!

Tollot nokkaan ja menoksi! Näillä tolloilla pärjää kyllä, näyttää vaan porsaalta.