Taikauskoinen

Kun niin kovaa toivoo, niin kai sitä alkaa itsekin uskomaan ja toivomaan jopa olemattomia. Kuvitellut raskausoireet on ihan omalukunsa. Näistä olen ehkä päässyt jo jollain tavalla yli. Tissikipu, kuivanenä ja pahoinvointi olikin jotain ihan muuta kuin se mitä luulin. Aina tähän mennessä. 

Mutta taikauskoisuus nousee myös muulloin esille. Sen huomaa silloin, kun Facebookin feediin tulee Clearbluen raskaustestimainos. Olenkohan nyt paksuna, kun tuo testimainos tuohon nyt tuli. Tai sitten, kun telkkarista näkyykin Juno-leffa. Selvä merkki, pakko olla. Tai edellisen asukkaan Vauva-lehti tulikin meille vielä. Vielä varmempi merkki. 

 Sitten taas toisesta vinkkelistä katsottuna. Lähikaupan myyjä onkin raskaana, minähän en voi olla. Kaikki luetut lapsettomuusblogit muuttuu odotusblogeiksi, paitsi mun. Pitäähän jonkun jäädä ilman. Hoitoihin mennessä unohdit henkkarit kotia ja suostumuslappuja ei voitu täyttää loppuun. Vielä varmempi merkki, ettei tämä tule onnistumaan.

Mielikuvitus on jännä juttu. Vie ainakin minua mennessään 6-0.