Jämälounaita ja hyviä uutisia

Meillä oli Taivassalossa tänään vuoden viimeinen kunnanvaltuuston kokous. Vuosi kunnanvaltuutettuna takana. Ympyrä sulkeutuu. Tein valtuustoaloitteen vuoden ensimmäisessä kokouksessa, ja nyt myös viimeisessä. Olen koittanut hillitä itseni ja toivonut, että muilta valtuutetuilta tulisi aloitteita myös, etten vaikuta aloitetehtaalta, mutta kun ei niitä näkynyt, niin tuli nyt tehtyä. Koitan hiukan himmailla jatkossa näiden kanssa.

Heti kärkeen ilouutinen: Saimme tänään jokainen käsiimme paperin, joka sisälsi kunnanvaltuuston kokousajat koko vuodelle 2014. Tämä on oikeasti hieno juttu! Aikaisemmin blogia lukeneet ehkä muistavat, että olen tästä asiasta hiukan pitänyt ääntä. Ehdottoman hyvä uutinen.

Illan valtuuston kokouksessa oli aiempaa eloisampi tunnelma. Erityisen iloinen olen siitä, että valtuutetut käyttivät joitakin keskustelupuheenvuoroja. Muutosesityksiä hallituksen päätösehdotuksiin ei tehty, eli sikälikin kokous sujui leppoisasti, mutta on huomattavasti mukavampaa kokoustaa sellaisten ihmisten kanssa, joista tulee jotain ääntä ulos, kuin vaitonaisten valtuutettujen. Täytyy muistaa, että myös se, että on aina hiljaa, on vallankäyttöä.

Kokouskulttuuri on peili organisaation kommunikointi – ja yhteistoimintakyvystä. Jos haluat tietää millainen johtamis- ja viestintäkulttuuri organisaatiossa vallitsee, tuppaudu johonkin organisaation kokoukseen. Organisaatiokulttuurin voi haistaa jo ovelta. Miten tilassa istutaan? Kuinka puhevalta jakautuu? Käyttääkö joku hiljaista valtaa vaikenemalla tyystin?

Tämän illan kokouksessa hyväksyttiin Taivassalon kunnan ympäristönsuojelumääräykset, lastensuojelun suunnitelmä vuosille 2014 ja 2018 ja talousarvio vuodelle 2014. Lisäksi myytiin halvalla maata hakkenpääläiselle pariskunnalle. (2000 neliömetriä maata 1000 euron kauppahinnalla.) <- Taivassalon kunnan kanssa on kannattavaa tehdä maakauppoja.

Talousarvion yhteydessä kävi ilmi, että Taivassalosta on kuluneen vuoden aikana muuttanut 8 ihmistä enemmän kuin edellisenä vuonna, ja tänne on muuttanut kolmetoista ihmistä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten muuttoliikennettä kumpaankin suuntaan on Turun ja Taivassalon välillä, eli sinne ja sieltä muutetaan useimmiten.

Kunnanjohtajan esitellessä talousarviota Anssi Päivärinta halusi tarkempaa selkoa siihen, ketkä ovat ne ihmiset, jotka eivät maksa kunnallisveroa. ”Ihan kaikki ei oo pummeja”, kommentti herätti muissa paikallaolijoissa hilpeyttä. Kunnanjohtaja ei lähtenyt personoimaan veroa maksamattomia henkilöitä sen tarkemmin vaan totesi, että heitä on monenlaisia. Kiinnostuneet voivat tutustua Taivassalon vuoden 2014 tulo- ja menoarvioon täällä.

Itse kommentoin lähinnä lastensuojelun suunnitelmaa peruspalvelulautakunnan jäsenenä. Suunnitelma on lakisääteinen ja todella hyvä asia, sillä sen avulla pystytään mittaamaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Lastensuojeluilmoitusten määrä on Taivassalossa moninkertaistunut viime vuosina, vuosittaisesta neljästätoista (14) lastensuojeluilmoituksesta viiteenkymmeneen (50).

Ennaltaehkäisyyn on Taivassalossa panostettu tosissaan, se ei siis ole vain sanahelinää, vaan siihen on todella resurssoitu. On toteutettu mm. hanke ehkäisevän lastensuojelun toimintamallien täsmentämiseksi Taivassalon kunnassa. Raportti on vielä vaiheessa, mutta voin toivottavasti tulevaisuudessa kertoa hankkeesta lisää.

Ideana hankkeessa oli antaa peruspalveluille välineitä puuttua lasten ongelmiin varhaisemmassa vaiheessa, jotta ongelmat eivät ehtisi kasvaa niin suuriksi, että ne vaativat vankkoja lastensuojelun tukitoimia. Yhteistoiminta-alueen työntekijöiltä tulee jatkuvasti palautetta siitä, että lastensuojelu toimii Taivassalossa. Tämä on minulle erittäin tärkeää. Lastensuojelu on yksi isoimpia syitä siihen, että olen itse mukana politiikassa.

On huomion arvoista, että myös koulukiusaaminen on viime vuosina lisääntynyt Taivassalossa. Päivän iloisin yllätys olikin, kun virallisen kokouksen jälkeen kuulin sivistyslautakunnan puheenjohtajalta, ettei aloitettani nuorisovaltuuston perustamisesta ole todellisuudessa haudattu, vaikka se siltä välillä näytti! Nimeksi ja muodoksi saa tulla puolestani mikä hyvänsä, olennaisinta on, että nuoret saavat äänensä kuuluviin.

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Teuvo Pääkylä lupasi, että asiaa edistetään ja nuorisofoorumi on vielä kuntaan tulossa. Mahtava joululahja! (Ja toinen otsikossa lupaamani hyvä uutinen.)

Kerroin valtuustolle omassa puheenvuorossani myös sellaisia terveisiä, että tukihenkilöpalvelut tulevat olemaan tulevaisuudessa agendalla. Ne on tähän mennessä ostettu yksityiseltä palveluntarjoajalta. Ideaaleinta olisi, että kunta saisi palkattua jonkun/joidenkin muiden kuntien kanssa yhteisen tukihenkilön. Tätä itse toivon ja tästä asiasta voisin mielellään kirjoittaa pidemminkin jossain vaiheessa.

Tänään jättämäni valtuustoaloite, jonka suureksi ilokseni allekirjoittivat Keskustan Niina Anttila, Esa Kyynäräinen ja kokoomuslainen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pauli Kurkilahti. Hienoa, tyypit! Tästä illasta jäi hyvä fiilis. Mukavaa etenkin näin joulun alla.

Valtuustoaloite

Suomen itsenäisyydenjuhlarahasto Sitra ja Jyväskylän kaupunki toteuttavat 2013 – 2015 yhteistyössä Kohti resurssiviisautta -hankkeen, jonka tarkoituksena on edistää resurssien viisaampaa käyttöä sekä vähentää haittoja ympäristölle yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Yhtenä kokeiluna on ruokahävikin vähentäminen. Kouluihin, päiväkoteihin ym. yksiköihin jää päivittäin pieniä määriä ylimääräistä lämmintä ruokaa, joka päätyy biojätteeseen. Ruuan jäähdyttäminen, myyminen tai uudelleenkäyttö on nykylainsäädännön mukaan kiellettyä ja määrät yksittäisissä tarjoilupisteissä ovat vähäisiä, joten sen keräily ja jakelu olisi tehotonta.

Ruokahävikin vähentäminen -kokeilussa vähennetään ylijäämäruuan joutumista hukkaan ja samalla lisätään alueen yhteisöllisyyttä. Kokeilun aikana Jyväskylässä tarjottiin alueen vanhuksille ja lähialueiden asukkaille mahdollisuus ruokailla varsinaisen lounasajan päätyttyä noin puolen tunnin ajan, jos lounasruokaa on jäänyt linjastoon.

Jyväskylässä ateriasta perittiin euron maksu, joka kattoi leivän, levitteen ja ruokajuoman. Varsinainen lounas, joka olisi muuten päätynyt biojätteisiin, annettiin siis ilmaiseksi. Kokeilu sai myös paljon medianäkyvyyttä paikallislehdissä ja alueuutisissa.

Medianäkyvyys poiki myös paljon mielipideosastokirjoituksia puolesta ja vastaan. Ihmeteltiin, miksi ruokaa tehdään liikaa, miksi henkilökunta ei saa syödä halvalla ja toisaalta kiitettiin hyvästä ideasta ja tuhlaamisen välttämisestä.

”Entä jos ruokaa ei joku päivä olekaan jäänyt?” asiakkaat saattoivat kysyä, mutta henkilökunta vastasi siihen iloisesti: ”Sitten mennään kaupan kautta kotiin!” Asiakkaat suhtautuivat ruuan loppumiseen ja myytävien ruokamäärien vaihteluun hyvin ymmärtävästi.

No, kannattiko kokeilu? Kannatti, ainakin Vaajakummun koululla. Kaatopaikalle päätyi vähemmän jätettä, kouluruoka sai positiivista julkisuutta, osa kuntalaisista sai mahdollisuuden ruokailla terveellisesti ja edullisesti, syyn lähteä ulos, nähdä muita ja oppilaiden perheet saivat mahdollisuuden tutustua kouluruokaan. Keittiön henkilökunta ei kokenut ruokailijoita lisätyönä.

Meillä kunnan tuottamien aterioiden määrä on ammattitaitoisten emäntien hallussa, mutta ehkä ruokahävikkiäkin saattaa joinain päivinä syntyä. Ehdotan, että selvitetään kunnan keittiöissä syntyvä ruokahävikin määrä, ja myös meillä kokeillaan mahdollisuutta ylijäämäruuan myyntiin.

Taivassalossa 9.12.2013

Laura Rantanen

Torstaina on peruspalvelulautakunnan kokous. Agenda löytyy tämän linkin takaa.

Alla oleva kuva ei ole tämän illan kokouksesta, vaikka sielläkin oli kokouksen päätteeksi joulupuuroa tarjolla. Kuva on viikonlopulta rakkaasta vakiopaikastani Kustavin Savipajalta, jossa näin joulun aikaan on kahvilan valikoimissa munkkien lisäksi herkullista riisipuuroa. Suosittelen lämpimästi!