Tyttö, joka halusi olla intiaani

Hyvää he tarkoittavat. Kaikki ne, jotka toivovat muille sitä hyvää, mitä kohti itse kurkottavat. Tai mitä ovat kiihkeästi halunneet ja osakseen saaneet. Harvoin kukaan pahalla.

MäjapojatVene.jpg

Jos ihailee lapsena Peppi Pitkätossun asennetta ja elämäntapaa, niin siinä käy helposti seuraavalla tavalla: Ei tule mieleenkään odotella jotain toista ihmistä elämäänsä, jotta voi hankkia Huvikumpunsa, ja sinne lauman eläimiä.

Jonain aamuna herää ja huomaa, että lapsiakin on liittynyt seuraan, sinne Huvikumpuun. Se tapahtui ilman kaaviota, joka sisältää treffejä, rakastumista, seurustelua, onnellista yhteistä odotusta ja toisen vanhemman, joka puhuu pehmeitä kasvavalle vatsalle tai huolehtii sen osapuolen erilaisista uusista tarpeista, jonka sisällä kasvaa uusi elämä. Harvemmin se nyt ihan noin menee muuten kuin naistenlehdissä ja blogeissa, mutta jotain sen suuntaista kai on monella odotuksissa.

Ei Peppinä tarvitse seuraa tai lupaa matkustaakseen toiselle puolelle maapalloa, kun siltä tuntuu. Tarkoitan nyt aikuista seuraa, kerran oli taapero rintarepussa ja sittemmin pieniä on ollut useimmilla matkoilla mukana kaksi. Yritän tässä sanoa jotain sellaista, kuin että en ole oikein osannut lykätä elämää odottamaan jotain sadunomaista ”oikeaa hetkeä” tai ”sitä oikeaa.” Se on herättänyt kanssakulkijoissa ajoittain hämmennystä.

Olen kuullut niin paljon hyvää tarkoittavia ja kannustavia ”tsemppauksia” siitä, miten kesähäät odottavat ja miten vielä teen iltatähden sillä tavalla kuin lapset pitää tehdä, rakkaudellisen avioliiton turvasataman suojaisimpaan poukamaan, että ajoittain olen ollut hukata itseni.

 

Mutta kun ei ole. Ymmärrän, että on vaikeaa tajuta, että jonkun ajatukset ja toiveet hyvältä elämältä ovat erilaisia kuin itsellä. Sitä saattaa näyttää vähän naiselta, mutta ei sitten niitä hääohjelmia tykkääkään katsoa, ja lapsenakin kiipeili puissa ja haaveili olevansa intiaani, eikä prinsessa. (Taas kerran, kaikki saavat haluta olla prinsessoja, mutta jos sais myös olla haluamatta.)

Teininä maalla identifioiduin mopopoikiin, enkä heitä ihaileviin tyttöihin. Pitkään olin varma, että minun on oltava lesbo, että eihän tässä ole muuten mitään järkeä, kun ei kiinnosta meikit eikä keimailu. Suureksi pettymyksekseni ihastuin yhä uudestaan kohtalokkaisiin tummasilmäisiin nuorukaisiin. Joilla oli penis. Ja jotka tykkäsivät tytöistä. Eikä se ole mihinkään muuttunut. Mutta yksi asia on muuttunut. Enää en jaksa ja aio ottaa edes salaa paineita siitä, että elämäni meni niin kuin itse sen tahdoin menevän.

Että nauroin liian kovaa ja väärissä paikoissa. Että vilpittömästi en tajunnut, miksi ihan kaikki poika- tai miesporukat eivät ota minua mukaan leikkeihinsä ja kohtele vertaisenaan (se sattuu joka ainoa kerta, kun se tapahtuu.) Että en osannut haaveilla prinsessahäistä. Että ostin sen hemmetin maatilankin ihan yksin, tajuamatta kysyä lupaa keneltäkään. Että rakastin ja rakastan matkustaa ja janosin seikkailua. Että sisälläni on aina elänyt enemmän teinipoika, kuin teinityttö. Ja elää muuten yhä. Ja että siitä huolimatta en ole mies, vaan nainen.

 

VolterInkkari.jpg

 

Suhteet Oma elämä Rakkaus Vanhemmuus

Perustulokokeilu tulee, oletko valmis?

Perustulokokeilu lähestyy ja tulee herättämään lähiaikoina paljon keskustelua. Olen melko täpinöissäni sekä ammatillisesti että poliittisesti. Tiedossa on ollut jo pitkään, että työn tekemisestä ja vastaanottamisesta on tehtävä kannattavaa ja turhaa byrokratiaa ja luukulta luukulle juoksutusta on karsittava.

Vihreät ovat koko puolueen olemassaolon ajan vaatineet suomalaisen sosiaaliturvan uudistamista perustulon avulla. Perustulo vähentäisi köyhyyttä ja torjuisi syrjäytymistä. 

Kirjoitimme yhdessä Ville Niinistön kanssa aiheesta mielipidekirjoituksen, joka on mukana tässä postauksessa.

Ennen kuin perustulokokeilu saadaan käyntiin, on vielä paljon oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä ratkaistavana, mutta kutkuttavaa tässä on se, että asia etenee, lopultakin!

Suomi ottanee oppia esimerkiksi Pohjois-Amerikan kenttäkokeista 60-80-luvuilla, joissa mallina oli negatiivinen tulovero. Myös esimerkiksi Alankomaissa on tulossa perustulokokeiluja. Monissa kehitysmaissa on testattu suoria tulonsiirtoja (pienin ehdoin, kuten lasten koulunkäynti.) – Tulokset ovat olleet erittäin positiivisia esimerkiksi lapsikuolleisuuden ja lapsityövoiman käytön vähentymisessä. 

On tärkeää, että Suomen koeasetelmalla saadaan tietoa kattavasti eri väestöryhmistä. Yleistettävyyden kannalta on myös tärkeää, että alueellinen kattavuus on huomioitu hyvin. Rajallisen budjetin takia priorisointia on kuitenkin tehtävä. Ensisijaisesti tullaan luultavasti arvioimaan perustulomallien vaikutusta työllisyyteen. Myös vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin olisi mitattava.

Yhdenkään puolueen tai järjestön mallia ei olla ottamassa sellaisenaan kokeiluun, vaan paloja sieltä täältä. 2016-2017 käynnistyvään kokeiluun otettava malli on vielä auki. 

Vihreiden mallista löytyy tietoa esimerkiksi puolueen nettisivuilta, mutta toistan: minkään yksittäisen puolueen mallia ei olla sellaisenaan ottamassa nyt kokeiluun. Tai jos niin yhtäkkiä kävisi, niin se olisi kyllä todellinen yllätyskäänne!

Viime viikon kirjoituksemme:

Perustulo tarvitaan juuri nyt

Suomalaisen hyvinvointivaltion historia on elämää parantavien uudistusten voittokulkua äitiyspakkauksesta maksuttomaan koulutukseen. Pärjäämme jatkossakin tekemällä inhimillisiä uudistuksia, joilla nostetaan ihmisiä työelämään. Perustulo on tällainen uudistus.

Työllisyys on avainasemassa Suomen taloustilanteen korjaamisessa. Työttömien määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana sadalla tuhannella työttömällä. Työelämältä menetetty nuori maksaa valtiolle arviolta 1-1,5 miljoonaa euroa menetettynä työpotentiaalina.

Pakkojen sijaan tulevaisuuden menestystä on etsittävä tavoilla, jotka lisäävät työnteon kannustavuutta. Ihmisille tulee antaa todellinen mahdollisuus ottaa vastaan työtä tai ryhtyä yrittäjäksi. Tämä toteutuu parhaiten yksinkertaistamalla sosiaaliturvaa perustulon avulla.

Perustulo on jokaiselle vastikkeettomasti maksettava minimietuus. Kun ihmisellä on muita tuloja, leikkautuu perustulo verotuksella pois. Kyse ei ole ilmaisesta rahasta vaan siitä, että vähimmäistoimeentulo turvataan.

Nykyinen sosiaaliturva on rakennettu maailmaan, jota ei enää ole. Yhä useamman todellisuutta ovat pätkätyöt ja työttömyysjaksot, useat työkeikat yhtäaikaisesti, uusi ammatti tai rinnakkainen työnteko ja yrittäjyys. Tähän ei nykyinen sosiaaliturva taivu.

Työelämän epävarmuus koskettaa nykyään lähes kaikkia paperimiehistä opettajiin. Väliinputoajia on paljon. Lyhyttä työpätkää ei voi ottaa vastaan, kun jokainen työllä ansaittu euro leikkaa saatavaa etuutta. Yritystä ei uskalla perustaa, kun toimeentulo lakkaa. Suomessa on työtä vailla tekijöitä, ihmisiä ilman työtä ja haaveiksi jääviä yritysideoita. Tämä kaikki sosiaaliturvan joustamattomuuden vuoksi.

Perustulo tekee työn vastaanottamisesta aina kannattavaa: ansioista jää rahaa käteen. Lyhyetkin työpätkät ovat tärkeitä myös ammattitaidon ja tulevan työllistymisen kannalta. Pitkittyessään työttömyydestä voi muodostua kierre, joka pahimmillaan johtaa huono-osaisuuden kasautumiseen.

Työn ja yrittäjyyden yhteensovittaminen on tällä hetkellä vaikeaa. Kynnys perustaa yritys on korkea, kun oikeutta etuuksiin ei ole. Yrittäjä voi saada työttömyysturvaa vain, jos yritys on kokonaan lakkautettu. Nämä ovat isoja riskejä.

Kuitenkin valtaosa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yrittämisen riskejä on alennettava, jotta saamme uutta työtä. Perustulo on tähänkin vastaus: yritystoiminnan alussa tai hiljaisemman liiketoiminnan ajan toimeentulo on turvattu.

Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elää noin 16 % suomalaisista. Perustulo auttaa myös köyhyyden vähentämisessä. Paremman työllistymisen lisäksi se varmistaa, että kaikki saavat perustoimeentulon. Luukulta toiselle juoksemisen ei saa olla tuen saamisen edellytys.

Perustulo luo toimeliaisuutta ja vapautta. Sitä kannattaa tutkitusti kansan enemmistö. Vihreät tukevat hallituksen suunnittelemaa perustulokokeilua. Kokeilussa on varmistettava riittävä perustulon taso ja siinä on oltava mukana erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Hyvin toteutettu kokeilu on askel kohti joustavampaa ja tasa-arvoisempaa sosiaaliturvajärjestelmää.

Ville Niinistö, Vihreiden puheenjohtaja

Laura Rantanen, Vihreiden puoluehallituksen jäsen

IMG_6182.JPG

Kirjoittaja Laura Rantanen on turkulainen perustulon kannattaja, joka tekee päivätöitä työllisyys- ja soteasioiden parissa.

Työ ja raha Raha Työ