Kävin pari päivää sitten ystäväni kanssa Kangasniemen kunnan kuntosalilla normaalista poiketen työpäivän päätteeksi. Koska sali on aamuisin auki kaikille, niin ei tullut katsottua onko perjantai-iltana klo 16 salia varattu. Salilla oli meidän lisäksi ehkä viisi muuta treenaajaa ja saimme tehdä oman treenimme hyvin vapaasti välineisiin paljoakaan jonottamatta.

Pukeutumistilassa jutustelimme erään naisen kanssa, joka oli myös pois lähdössä. Kävi ilmi, että olimme olleet kunnan työntekijöiden salivuorolla koko ajan. Hieman nolostuneina pahoittelimme tapahtunutta ja typeryyttämme siitä, ettemme olleet ottaneet selvää aukioloajoista. Asia ei tätä naista ainakaan haitannut, koska salilla oli kyseilellä vuorolla ainoastaan KOLME kunnan työntekijää. Emme siis olleet siellä kenenkään tiellä.

Tapahtunut jäi mieleeni. En tiedä millainen systeemi tuon vuoron takana on. Saako vuorolle mennä työaikana, pääseekö sinne kunnan työntekijät ilmaiseksi ja onko siitä tiedotettu riittävästi? On erittäin surullista, että koko siitä suuresta joukosta ihmisiä Kangasniemen kunnassa, ainoastaan kolme oli tullut liikkumaan tuolloin.

Kangasniemen kunnanvaltuusto linjasi seminaarissaan Vantaalla yhdeksi kärkihankkeeksi valtuustokaudelle 2013-2016 Väestön terveys ja hyvinvointi-hankkeen. Kangasniemellä, kuten muuallakin Suomessa, diabeteksen esiintyvyys lisääntyy koko ajan. Huolestuttavinta on se, että kakkostyypin diabetestä esiintyy yhä vain nuoremmilla ja jopa lapsilla. Sairaus on vakava ja voi johtaa huonosti hoidettuna liitännäissairauksiin kuten silmän verkkokalvosairauteen, munuissairauteen ja ääreishermoston vaurioihin. Diabetes on myös erittäin merkittävä kansantaloudellisesti ajateltuna, koska sairastuneilla on useita eri lääkkeitä käytössä ja moni liitännäissairaus vaatii erikoissairaanhoitoa.

Tulevat vuodet ovat vaikeita, koska Kangasniemen kunnalla on tiedossa kalliita hankkeita ja valtionosuuksia leikataan rajusti. Jostain olisi saatava säästöä joka ikinen vuosi. Mitään pikaratkaisua tähän ei taida olla tiedossa. Metsää ja osakkeita voi myydä, mutta kumpikaan ei ole hyvä ratkaisu pitkällä tähtäimellä. Mitä jos alkaisimme miettimään kauaskantoisesti ja puuttuisimme siihen mihin oikeasti pystymme?

Kunnissa erikoissairaanhoidon kustannukset taitavat olla merkittävin kuluerä. Osa kustannuksista on vaikeasti ennustettavia (esim. syöpähoidot), mutta on myös niitä joihin pystytään ja joihin pitäisi puuttua. Elintapoihin vaikuttamalla pytyisimme säästämään huimasti rahaa ja vaikuttamaan jokaisen kuntalaisen hyvinvointiin. Merkittävin tekijä on liikunta, joka muun muassa parantaa veren sokeritasapainoa ja rasva-arvoja, laskee verenpainetta ja parantaa insuliiniherkkyyttä. Liikunnalla ehkäistään kakkostyypin diabetestä, mutta myös hoidetaan kyseistä sairautta lääkehoidon ja ruokavalion lisäksi. Säännöllinen liikunta vaikuttaa parantavasti unen laatuun ja ehkäisee mielenterveysongelmia.

Seminaarissa keskustelimme millaisen kuvan itsestämme valtuutettuina annamme kuntalaisille. Positiivinen asenne ja yhteistyökyky lisäävät positiivisuutta ja yhteistyötä kaikkialla. Voisimme olla esimerkillisiä myös liikkumisen ja terveiden elintapojen suhteen. Haastankin jokaisen valtuutetun ja kuntalaisen Kangasniemellä ja koko Suomessa tähän hankkeeseen mukaan. Jokaiselle löytyy varmasti oma liikuntamuoto ja liikuntaseuroihin kannattaakin ennakkoluulottomasti mennä kokeilemaan uusia lajeja tai pyytää esim. Personal traineria avuksi. Liikuntaan panostaminen on panostamista tulevaisuuteen.

Petra

ps. Toivon, että kunnan työntekijöiden salivuorolle on oikeasti useampi osallistuja kuin tuo viime perjantain kolme!